keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Blue appetit!

Sinisellä mennään taas. Olen ihastellut ja ihmetellyt erään pastataiteilijan kuvia Instagramissa. Hänen tilinsä on pullollaan erikuvioisia ja erivärisiä itsetehtyjä pastoja. Värit näissä sinisissä, punaisissa, violeteissa ja muissa sateenkaaren värisissä pastoissa on täysin luonnollisia. Sinisen pastan hän oli värjännyt mm. sinihernejauheella. Halusin tietysti kokeilla itsekin. Paitsi, että koska eilen jo syötiin pastaa niin tein sen sijaan tortilloja. Värjäsin tortillataikinan teelusikallisella sinihernejauhetta. Jauhe antaa ainoastaan värin, ei makua, jos sitä pohdit.


 Ohje perus tortillataikinaan löytyy täältä, mutta sitä voi helposti maustaa ja värjätä. Kokeile esimerkiksi keltaisia kurkumatortilloja lisäämällä taikinaan 1 tl kurkumaa, tai vihreitä pinaattitortilloja.




Kirjalahjoja lapsille

Lapsilla suosikit vaihtuu niin ettei perässä tahdo aina pysyä. Ennen kova juttu oli RyhmäHau, nyt se on Pyjamasankarit. Nimet osataan ulkoa ja tunnarin mukana lauletaan. Jossakin välissä nuorimmainen kiinnostui Pipsa Possusta ja ajattelin tämän kirjan olevan hänelle kiva juttu. Otavalta Pipsa Possu -kirjoja on ilmestynyt jo aika paljon mutta tämä tarrakirja on vähän erilainen kun lapsi saa itse osallistua kirjan tutkimiseen aikuisen kanssa. 


Pipsa Possu ja 1000 sanaa -tarrakirja on kooltaan lähemmäs aanelosta. Kirjan sivut ovat ihanan värikkäät ja täynnä virikkeitä pikkuväen silmille. Kirjassa tutustutaan Pipsa Possun perheeseen ja samalla tutustutaan mistä perhe ylipäänsä koostuu. Sitten tutkaillaan taloa, puutarhaa, kaupan sisältöä ja säätä. Lisäksi ollaan työmaalla, lomalla ja avaruudessa. Jokainen sanakirjan sivu koostuu valmiista kuvista ja tyhjistä aukkokohdista, joihin niihin kuuluvat tarrat tulee liimata. Ja jos tarra asettuu väärin tai väärään paikkaan niin ei hätää, ne saa helposti irrotettua sivuista ja aseteltua uudelleen. Kuvien alla olevat sanat on kirjoitettu pienaakkosin. 



Otava

***



Toinen kestosuosikki on ollut jo pitempään Risto Räppääjä. En muista mistä kiinnostus Ristoa kohti lähti, olisiko se ollut telkusta tullut Liukas Lennart, jonka mumma oli laittanut nauhalle (eli tallentanut digiboksille). Kyseinen tiedosto katsottiin luultavasti puhki ja sitten mies osti Risto Räppääjä boksin, jossa on kolme ensimmäistä elokuvaa. Kiinnostus menee aaltoina ja jaksoina ja välillä Räppääjät ei kiinnosta ollenkaan ja välillä niitä katsotaan kaksi leffaa putkeen. Itse tykkään näistä elokuvista. Suomessa tehdään muutoinkin mielestäni todella laadukkaita ja hyviä lastenelokuvia, muista genreistä en niinkään samaa mieltä olekaan. 

Risto Räppääjät ovat värikkäitä, hauskoja ja niissä on jotain myös aikuisille. Laulut ovat elokuvien kantava voima ja niitä lapset laulelevat myös muulloin kuin elokuvia katsellessa. Monesti ollaan hypitty trampoliinilla ja laulettu Elämä ei ole hassumpaa.

Itse tykkään eniten ehkä ensimmäisen elokuvan kappaleista, mm. "On elämä rankkaa, rankkaa, rankkaa..." ja "oon hattarasi sun" jää päähäni soimaan pitkäksi aikaa. Taitaa tuo rokkenrolli olla niin sydämen asia, että veri alkaa virrata kun niitä soundeja kuulen. Harmi ettei niitä löydy tästä Tammen uudesta RISTO RÄPPÄÄJÄN laulukirjasta. Omat suosikkini eivät nähtävästi siis lukeudu kansan suosikkeihin. Kirjaan on koottu kuusitoista Iiro Rantalan säveltämää ja Sinikka ja Tiina Nopolan sanoittamaa laulua niin elokuvista kuin näytelmistäkin. Mukaan ovat päässeet mm. Elämä ei ole hassumpaa, Hei, nuudelipää, Kyllä pärjätään, Mageet sanat, Mies jolla on tunteita ja Alpo-kissan kehtolaulu.

Eli jos teilläkin rakastetaan Risto Räppääjän biisejä niin nyt ne löytyvät tästä kirjasta nuottien ja sanojen kera. Kirjan mukana tulee lisäksi CD josta löytyvät kaikki kirjan kappaleet laulettuina. Pianovirtuoosit saavat soitella kappaleet itse ja muut voivat opetella kappaleita CD:n tahdissa, ja voihan levyn tahdissa harjoitella kappaleiden soittamistakin. 

Löytyyhän tuo "Oon hattarasi sun" onneksi Spotifysta, taidanpa mennä kuuntelemaan.

IIRO RANTALA, SINIKKA NOPOLA, TIINA NOPOLA, CHRISTEL RÖNNS
Tammi 2017



maanantai 13. marraskuuta 2017

Raakapallo tulee...


Raakapallo tulee, ota koppi! Näitä taas, mutta kun nämä ovat vain niin hyviä ja helppotekoisia. Ja näitä pitäisikin olla aina kaapissa valmiina, että makeanhimon yllättäessä söisi mieluummin näitä terveellisistä raaka-aineista valmistettuja herkkuja kuin että söisi sokerissa ja lisäaineissa kieritettyjä makeisia. Tosin olen kyllä jo jonkin aikaa valikoinut syömiseni ja ostamiseni aika tarkkaan eli sokerikarkit on kyllä jääneet suurilta osin ostamatta. Joskus kyllä tekee mieli irtokarkkeja tai salmiakkia ja annan kyllä itselleni luvan niitä syödä. Aika nopeasti niihinkin silti kyllästyy, ja varsinkin irtokarkeista minulle tulee vatsakipuja tosi nopeasti.

Taateli-cashew-pallot

200 g pehmeitä taateleita
100 g cashewpähkinöitä
3 rkl chia-siemeniä
1 tl aitoa vaniljasokeria
1 mm hienoa merisuolaa
½ tl matchaa
1 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä


luomu lakritsijauhetta 
matchajauhetta 
punajuurijauhetta tummaa kaakaojauhetta 
raakakaakaojauhetta


Sekoita kaikki ainekset keskenään tasaiseksi massaksi monitoimikoneessa. Pyörittele massasta pieniä palloja vedellä kostutetuilla käsillä. Pyörittele valmiit pallot esimerkiksi lakritsijauheessa, punajuurijauheessa, kaakaojauheessa ja matchajauheessa, tai sirottele jauheet siivilän läpi pallojen päälle. Laita pallot jääkaappiin jähmettymään.

Vinkki! Kokeile lisätä taikinamassaan matchan sijaan appelsiinin kuorta tai piparkakkumaustetta.



sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Lakritsaa ja valkosuklaata

ruokakuvaus, foodphotography

Aito lakritsijauhe on uusi suosikkituotteeni! Joskus minulla oli sitä kohtaan ennakkoluuloja ja ehkä silloin kun maistoin sitä aikoinaan ensimmäistä kertaa ei maku tuntunut niin miellyttävältä kuin olisin ajatellut. Lakritsijauhetuotteet ovat voineet kehittyä vuosien varrella tai sitten vain omat makunystyräni ovat tottuneet makuun paremmin. Nyt kun olen maistellut ja käyttänyt aitoa luomu lakritsijauhetta leivonnassa olen kerta kerran jälkeen entistä ihastuneempi siihen.

Joulua ajatellen olen miettinyt erilaisia reseptejä - ensisijaisesti sen takia, että ideoin niitä Priman kuvastoon - ja keksin montakin mihin lakritsijauhe sopii. Yksi niistä on tässä: lakutryffelit. Valkosuklaa ja laku ovat aivan älyttömän hurmaava makupari! Tryffelit on muutoinkin todella simppeli herkku ja massa on monikäyttöistä, se sopii myös kakkuihin ja muihin leivonnaisiin kuorrutteeksi ja täytteeksi.


 Lakritsi-tryffelit


200 g valkosuklaanappeja
1 / 2 dl kuohukermaa
20 g voita
2 tl luomu lakritsijauhetta

Koristeluun luomu lakritsijauhetta ja jauhettuja salmiakinmakuisia Pohjanmaan pastilleja.

Lisää kerma ja valkosuklaanapit kattilaan ja kuumenna seosta kunnes suklaa on sulanut. Sekoita massaa koko ajan, jotta suklaa ei pääse palamaan pohjaan. Lisää joukkoon voi ja lopuksi lakritsijauhe.

Anna massan jäähtyä ja laita tryffelimassa jääkaappiin jähmettymään.

Ota lusikalla tryffelimassasta nokareita ja pyörittele ne käsissä palloiksi. Koristele tryffelit luomu lakritsijauheella ja salmiakkijauheella. Laita valmiit tryffelit jääkaappiin jähmettymään.





lauantai 11. marraskuuta 2017

Tonttujoukko astuu esiin



Ensimmäinen joulukoriste tehty ja aseteltu paikoilleen! Mies juuri paikantaa, että missä se on. Idea nousi mieleeni tässä joku päivä sitten, yksinkertaista ja somaa. Eikä niin kovin jouluista vielä niin voi rennoin mielin laittaa esille ilman, että joku vetää herneen nenään. Heh. Mies ei nimittäin oikein vielä välittäisi joulukoristeista ja lapset taas ovat jo kyselleet parin viikon ajan, että koska laitetaan kuusi. Ehkä parin viikon päästä. Ja siinä tapauksessa täytyy pysyä edelleen keinokuusessa.


Olen tehnyt tällä samaisella tekniikalla muitakin koristeita, mm. pääsiäiseksi pupuja ja kevääksi linntuja. Mutta mikseipäs tuo ruusuke sovi myös tontun parraksi. Hahmotellessani lakkia paperille kokeilin erilaisia vaihtoehtoja silmien ja nenän kanssa mutta yksinkertaisin vaihtoehto oli tälläkin kertaa paras: pelkkä lakki ja parta,  mielikuvitus hoitaa loput.

Leikkasin piparinmuotoisella lävistimellä kirjansivuista ja valkoisesta silkkipaperista kappaleita ja laitoin ne päällekäin, nidoin yhteen ja rutistelin ruusukkeiksi. Liimasin ruusukkeet kaksipuolisella teipillä punaisesta pahvista leikkaamiini tonttulakkeihin. Valmiit tontut kiinnitin teipillä naruun ja ripustin tonttuviirin paikoilleen.


Tonttujoukko silloin varpahillaan, varpahillaan...
Tai sitten kierona versiona: Tonttu Jouko, sil on varvassilsaa, varvassilsaa...




Makumuistojen äärellä


Joskus vuosia sitten paikallinen leipomo myi kaupoissa kanelilla maustettua paahtoleipää. Se oli tosi hyvää. Maisteltiin sitä ensikerran Tavaratalo Lehtisen leipäosastolla ja sen jälkeen Lapuan Leivän kanelipaahto kuului lapsuudenkodin leipävalikoimiin. En muista milloin se poistui valikoimista, en ainakaan ole nähnyt sitä enää aikoihin kaupassa. 

Leivän leipominen on itsekin helppoa ja taikinan voi maustaa haluamallaan tavalla. Minä halusin tehdä tuon makumuiston pohjalta kanelisen vuokaleivän, joka sopii mm. jouluunkin hyvin. Kanelin lisäksi makua ja purutuntumaa antaa kuivatut karpalot.

Spelttileipä ceyloninkanelilla ja karpaloilla

2,5 dl vettä
1 dl kuivattuja karpaloita
1 dl spelttihiutaleita
2 tl ceyloninkanelia
4 dl ydinspelttijauhoja
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa 1 tl sokeria loraus kylmäpuristettua rypsiöljyä loraus siirappia

Sekoita kuivat aineet hiivan kanssa, lisää karpalot ja kaada joukkoon 42 asteinen vesi. Sekoita taikinaksi. Taikinasta tulee melko löysä, joten kannattaa käsien sijaan sekoittaa taikina nuolijalla tai lusikalla. Jätä taikina kohoamaan lämpimään paikkaan kaksinkertaiseksi.

Sekoita kohonneeseen taikinaan öljy, ja "vaivaa" taikinaa silikoninuolijalla/lusikalla. Kumoa taikina leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan ja levitä se siihen tasaisesti. Anna taikinan kohota vielä hetki vuoassa. Paista leipää uunin keskitasolla 200*asteessa n. 15-20minuuttia.

Sivele paistoajan puolivälissä leivän pintaan siirappia. Seuraile kypsyyttä. Itse otin leivän pois uunista hivenen aikaisemmin ja leipää leikatessa leipä näyttää kosteahkolta, mutta jäähtyessään leivästä tulee kimmoisa ja kuohkea. Tällaisena leipä myös säilyy pitempään uunituoreen kaltaisena eikä se kuivu kuten itsetehty leipä yleensä tekee.

Ohje kuvineen löytyy myös Priman joulukuvastosta.





perjantai 10. marraskuuta 2017

Pala sateenkaarta lusikassa


Olen ihastunut sinisiin ruokiin! Kaikki siniset jogurtit, jäätelöt, vohvelit ynnä muut vetoaa minuun kuin häkä. Voisin pinnata Pinterestiin kokonaisen taulun Unicorn-hakusanalla olevia herkkuja. Mutta minulla on asian suhteen vain yksi ehto: sinisen värin tulee tulla kasvista tai levästä, jostakin luontaisesta. En siis innostu teollisilla elintarvikeväreillä värjätyistä asioista.

Onneksi näitä luonnollisia sinisyyden antajia on olemassa, tosin todella hankalasti kotimaan markkinoilta saatavissa. Sen suhteen olenkin kuluttanut jos miten paljon aikaa metsästäen milloin sinistä matchaa, sinistä spirulinaa tai blue algaeta. Sinihernejauhe antaa myös syvän sinisiä sävyjä ja sitä sain ihan Suomen maan kamaralta, teekauppa Weiströmin valikoimista. 

Olen käyttänyt kyseistä sinihernejauhetta moneen juttuun ja kokeiluun ja viimeisin testi oli tämä kotitekoinen jäätelö. Se syntyy kermasta ja kondensoidusta maidosta. Ja lopputulos on aivan mahtava! Jäätelön rakenne on notkea, täyteläinen ja pehmeä. Näin ohjeen ensikertaa Manuela leipoo -ohjelmassa.




 Tähän jäätelömassaan tarvitaan 

4 dl kuohukermaa
1 prk kondensoitua maitoa


+ halutut makuaineet


Ainekset laitetaan monitoimikoneeseen ja vatkataan vaahdoksi. Vaahto laitetaan rasiaan tai purkkiin ja pakastetaan. Jäätelö pakastuu muutamassa tunnissa mutta itse pidin sitä pakkasessa yön yli. Jäätelömassan voi maustaa ihan miten itse haluaa: pähkinöillä, suklaalla, kookoksella, hedelmillä, marjoilla...mitä ikinä vain keksiikään kokeilla.

Jaoin massan kolmeen osaan, vihreän värjäsin matchalla, punaisen punajuurijauheella ja valkoinen osuus on perus jäätelömassaa. Lopuksi sirottelin jäätelön pinnalle sinihernejauhetta.

Makua näistä väriaineista ei juurikaan tullut. Ensi kerralla täytyy ehdottomasti kokeilla jotakin kirpsakkaa makua, esim. sitruunaa tai vadelmia. Myös kahvi ja suklaa voisi olla hyvä yhdistelmä. Kuten myös maapähkinävoi ja...



P.S. Seuraa minua SOMEssa ja liity mukaan uuteen DIY-inspiraatiot ryhmään Facebookissa, siellä voit jakaa myös leivontajuttuja!