lauantai 22. huhtikuuta 2017

Lotta Jansdotter


Lotta Jansdotter toteuttaa unelmaani. Joo, ei saa olla kade. Mutta jos ihan pikkasen vaan. Lotta on designer, joka suunnittelee tuotteita ja kuoseja, ja kuoseja tuotteisiinsa. Lempivaatteita -kirja pitää sisällään ajattomia vaatteita, jotka ovat myös helppotekoisia. Yksinkertaisia malleja ja muotoja. Hameita, jakkuja, housuja, toppeja, kafkaaneja, tunikoita, mekkoja. Lyhyitä ja pitkiä. Yhteensä 5 peruskaavaa, koossa XS-XL. Lisänä laukkuja, huiveja ja koruja. 

Vaikka kirjan mallit ovat muodoiltaan melko tavallisia - ehkä niissä on havaittavissa samoja piirteitä kuin Marimekon vaatteissa - on niissä silti tietynlaista persoonallisuutta ja boheemiutta. Malleissa on käytetty pääsääntöisesti eripaksuisia puuvillakankaita, mutta myös muita luonnonkuituja. Sama malli saa ihan uuden ja erilaisen ilmeen kangasta vaihtamalla. Mallit on tehty muunneltaviksi ja pituutta muokkaamalla saa luotua lisää vaihtoehtoja.

Kirjan teksti on kirjoitettu persoonallisella tyylillä tarinamuotoon. Tekstin mukana päästään tutustumaan designerin elämään, ystäviin, perheeseen ja hänelle merkittäviin paikkoihin kuten Ahvenanmaahan, josta hän on kotoisin. Nykyään Lotta Jansdotter asuu  New Yorkissa.



LEMPIVAATTEITA
WSOY 2017






perjantai 21. huhtikuuta 2017

Hersecret is my secret

Olen mekkokansaa. Ihastun aina kun näen kauniita hameita ja mekkoja. Rakastan persoonallisia vaatteita ja erikoisia yksityiskohtia, jos vielä satun löytämään tällaisia vaatekappaleita niin en malta luopua niistä ikinä. Minulla on joitakin vaatteita tallessa yli 15 vuoden takaa. Esimerkiksi pari paitaa ja yksi pitkä salsahameen kaltainen hamonen, jotka ostin ysiluokan  luokkaretkeltä Tanskasta. Ei ne taida kaikki edes mennä enää päällekään mutta tykkään niistä vain niin paljon. Toki moneen liittyy myös tunnesiteitä, joiden vuoksi luopuminen on erittäin vaikeaa.  Kaapeistani siis löytyy paljon vaatteita, joista suurin osa vain on siellä. Ja niistä mekoista piti vielä sanoa, että en minä niitäkään pahemmin käytä, lähinnä vain kerään niitä kaappeihin. Minua ohjailee ajatus "Ehkä sitten joskus." Ennen sentään oli kroppakin suht hoikassa kunnossa joten silloin mekkosia tuli enemmän käytettyäkin, nykyään taas tulee vedettyä päälle jotakin helppoa ja mukavaa. Lasten kanssa touhatessa ei saa olla mitään hankalaa yllä.
Silti minun oli vielä saatava yksi vaatekappale, johon ihastuin heti kun sen näin! Instagramissa törmäsin itselleni ihan uuteen verkkokauppaan, jossa myydään naisten vaatteita edulliseen hintaan. Surffasin heti heidän sivuilleen, Hersecret.fi, ja selasin koko valikoiman läpi. Osa vaatteista oli kyllä tehty ihan jollekin muulle kuin minulle mutta harakan silmäni heti haksahtivat niihin mekkohin. Upeita iltapukuja, ja noin halvalla! Käytän niitä vaikka siivotessa, ajattelin. No, ehkä ne nyt kuitenkin olivat tarkoitettu vähän erilaisempaan käyttöön. Mutta minkäs teet jos ei sopivia tilaisuuksia ole mutta vaate vain on saatava. Tähän sopii se "mutta ehkä joskus".
Tämä se on, sininen skater-tyylinen mekko, jonka helma on takaa pitempi. Mekossa on avonainen kaula-aukko ja lyhyet hihat, ja leikkaus vyötärön tuntumassa. Leikkauskohdassa helmassa on isot laskokset, jotka kyllä ainakin minun vartalolleni luovat harhan, eikä niin myönteisen. Mutta, ehkä kesäksi päästään taas "rantakuntoon"... Arki ja imetyksen vähentyminen ovat tehneet tehtävänsä, keho ei palaudukaan enää niin nopeasti eikä se anna herkuttelua samalla tavalla anteeksi kuin aiemmin. Mutta onneksi asusteilla ja vaatteilla voi aina luoda uusia harhoja, esimerkiksi tällä ihanalla kukkaisella kirjekuorilaukulla, jonka löysin samasta verkkokaupasta! Sivulla on meneillään Mega Ale, klik! josta voi tehdä mahtavia löytöjä! Tämä minun laukkuni maksoi vajaat 15€. Samaisesta alesta löytää esimerkiksi mekkoja alle viiden euron! Kannattaa siis tutustua, se ei maksa mitään. Eikä maksa muuten toimitus tai vaihtokaan.

Muokkasin mekkoa itselleni sopivaksi lisäämällä asuun mustat leggingsit ja mustan lyhyen jakun, jonka olen ostanut yli kymmenen vuotta sitten. Ajattomat vaatteet toimivat aina. Laatuun ja materiaaliin kannattaa kiinnittää huomiota. Kallis ei tarkoita aina hyvää, eikä halpa huonoa. Mutta akryyli on sellainen materiaali jota välttelen. Se näyttää kaupassa hyvältä mutta jo ennen ensimmäistä pesua se näyttää nukkaantuneelta ja viimeistään ensimmäisen pesun jälkeen kulahtaneelta. Tämä mekko on polyesteria ja elastaania. Kangas näyttää ja tuntuu sukelluspuvun kaltaiselta materiaalilta, se on paksua mutta kimmoisaa. Ohjeissa suositellaan kuivapesua, mutta itse luultavasti kokeilen pestä - hellästi - koneessa, tarvittaessa. Mekko löytyy kolmessa koossa (S, M, L) ja kolmessa eri värissä: sininen, punainen ja persikkaisen puuterinen.

Kesällä on tiedossa ainakin yhdet juhlat, joten eiköhän tälle mekolle käyttöä löydy. Ja perinteisille jokaviikkoisille perhepäivällisille tulee yleensä laitettua hieman parempaa päälle. Miksen siis pukisi tätä kaunokaista. 
 
See you later alli-skater!


[ Yhteistyö ]


torstai 20. huhtikuuta 2017

Yhden kattilan pastat!



Yhden kattilan pastat, miten ihmeessä en ole törmännyt tähän ennen tai keksinyt tätä itse! Olen kyllä kypsentänyt maukkaat lihapullat tomaatti-mozzarella-kastikkeessa mutta en älynnyt laittaa pastaa joukkoon. Hmph. Kaikkea sitä oppii. Meillä syödään aika paljon pastaa, tai no, tuon 'aika'-sanan voisi jättää kyllä poiskin. Esikoinen ei nimittäin juuri muuta ole vuosiin suostunut syömäänkään kuin pastaa. Tonnikalaa ja makaronia. Alkaa jo äitiä kyllästyttää. Olen miettinyt mitä muuta keksisin, siis sellaista mitä tuo nirso yksilö suostuisi syömään. Nämä tässä kirjassa esitellyt kattilaruoat näyttävät herkullisilta ja houkuttelevat todellakin testaamaan. Enää ei edes voi sanoa, että ei ole aikaa, koska nämä neljän hengen ateriat valmistuvat vartissa. Vartissa! Eihän siinä ajassa ehdi edes kuoria perunoita. Tällä tavalla säästyy energiaakin kun ei tarvitse montaa levyä pitää päällä yhtä aikaa. 

Kattilaan laitetaan siis aluksi kaikki tarvittavat raaka-aineet ja lopuksi kaadetaan päälle reilu puoli litraa vettä. Sitten vain annetaan koko komeuden kypsyä keskilämmöllä 15 minuuttia. Helppoa kuin heinän teko. Heräsikö kiinnostus? Sitten vain kokeilemaan!

Minä teen usein tomaateista, sipulista ja yrteistä pastakastiketta ja laitan puolikypsät pastat kastikkeen joukkoon kypsymään. Mutta nythän voisinkin kokeilla sitä, että laitan kaikki samaan kattilaan. Tarvitaan vain tarpeeksi iso kattila. Kirjasta löytyy ihanan juustoisia ja kermaisia pastareseptejä, oi joi. 
Kanaa, pistaasipähkinöitä ja ricottaa...
Grillattua kanaa, sieniä ja ranskankermaa...
Parsaa, pekonia, tuorejuustoa...
Pancettaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, mozzarellaa...
Pinaattia, savulohta, ranskankermaa...
Herkkusieniä, gorgonzolaa, saksanpähkinöitä, mascarponea...

Ja oli siellä yksi herkullisennäköinen katkarapupastakin. Nämä menee kyllä testiin. Reseptejä kirjasta löytyy yhteensä kolmisenkymmentä.


Yhden kattilan pastat
Sabrina Fauda-Rôle




tiistai 18. huhtikuuta 2017

Unelmahommissa!


Jokaisella meistä on unelmia. Osalla isompia, osalla pienempiä. 
Osa meistä tavoittelee niitä, ja saavuttaa haluamansa. Osa ei uskalla hypätä tuntemattomaan ja osa ei edes tunnista tai tiedosta omia unelmiaan. Osa ei vain yksinkertaisesti uskalla unelmoida. Ihmisiä, tilanteita, asioita ja syitä on erilaisia. Aina kaikki ei ole mahdollista, ainakaan juuri sillä hetkellä. 

Mutta silti nykyään puhutaan paljon intuitiosta, aarrekartoista ja siitä, että kun oikein kunnolla panostaa unelmiinsa, sanoo ne ääneen tai piirtää niistä kartan niin ne alkavat pikkuhiljaa elää omaa elämäänsä ja toteutua. Oletko jo tehnyt oman karttasi? Minä olen. Ja toivon kovasti, että se muuttuisi todeksi. Toki asioiden eteen täytyy silti tehdä töitäkin.  Uskon silti, että asiat voivat elää omaa elämäänsä ja ne voivat ajautua omiin uomiinsa vähän kuin vahingossa, sattumalta, vaikka uskonkin sen olevan enemmänkin johdatusta ja maailmankaikkeuden puuttumista asioihin. 


WSOY:lta tuli vähän aikaa sitten kirja Unelmahommissa - tee itsellesi työ siitä mistä pidät. Kirja herätti minussa heti kiinnostusta, aihe kiehtoi suuresti. Halusin kirjan käsiini ja nyt vihdoin olen saanut luettua sen kokonaisuudessaan. Hieman kauan lukemiseen meni, mutta halusin paneutua siihen kaikessa rauhassa. Kirjassa kerrotaan tosielämän tarinoita eri ihmisten elämästä, unelmista, haaveista ja niistä rohkeista hypyistä, joilla on lähdetty tavoittelemaan unelmia, ja niistä hetkistä kun ne on saavutettu. Aina unelma ei ole ollutkaan ihan sitä miksi sen oli kuvitellut, mutta silloin voi aina vaihtaa unelman toiseen. Kirja painottaa sitä, että jos et kokeile, et voi tietää. Ja vain sinä itse voit tavoitella omia unelmiasi. 
Kirjan ovat kirjoittaneet bloggaajat Satu Rämö (Salamatkustaja-blogi) ja Hanne Valtari (Lähiömutsi). Toki heillä muitakin ammatteja on, mutta kirjan pääpaino on bloggaamisessa ja siinä, miten siitä voi tehdä itselleen ammatin. Itse olen jo pitkään haaveillut siitä, että saisin tehdä töitä etänä tai kotoa käsin. Jotenkin se vain houkuttelee entistä enemmän. Joskus halusin pistää oman toiminimen pystyyn, kävin jo tekemässä toimintasuunnitelmat ynnä muut, mutta homma kaatui silloin siihen, etten saanut starttirahaa. Syynä oli se, ettei unelmalleni ollut tilaa markkinoilla, tai että sillä ei tulisi toimeen, vaikka toisaalta olen kotiäitinä elänyt jo pitkään muutamalla satasella kuussa, ja silti saanut rahaa säästöönkin. Mutta ehkä silloinen haaveeni ei olisikaan ollut kovin kannattava juttu. 

Satu käskee hankkia vahvan verkoston, koska sitä jokainen tarvitsee. Yksin ei pitkälle pötki. Minäkin silloin yrityshaaveissani otin yhteyttä toisiin saman alan ihmisiin ja kyselin kaikkea mahdollista, mutta huomasin melko varhain sen, että apua ja neuvoja ei saakaan niin auliisti kuin olin kuvitellut. Juttelin erään alalla toimivan naisen kanssa, ja hänkin totesi, että alalla piilee kateutta, omaa itselleen karttunutta tietoa ei haluta kertoa toiselle, koska pelätään, että itse menetetään samalla jotakin. Siksi arvostinkin tässä kirjassa erityisesti sitä, että asioista puhuttiin suoraan ja rehellisesti, varsinkin rahasta, summista ja kuluista annettiin reilusti tietoa eikä vain sinnepäin. Koska juuri tällaiset tiedonmuruset on niitä tärkeimpiä kun itse alkaa tavoitella unelmiaan. On vaikea haalia tietoa kasaan jos sitä ei kukaan anna tai kerro.  
Unelmahommissa kirjan osa 4 oli se kaikista mehukkain - miten unelmatyöllä tehdään rahaa. Tässä osassa kerrotaan mm. miten luot taloudellisesti menestyneen blogin, asiaa kirjanpidosta, kuinka hinnoitella oma työ, ja painotetaan sitä, että ilmaiseksi ei työtä kannata tehdä. Lopuksi nelososassa Satu kertoo vinkit heille, jotka haaveilevat omasta kivijalkaputiikista, että mitä silloin oikeastaan pitää ottaa huomioon, ne tärkeimmät asiat.
Kirja oli mahtava lukukokemus. Näiden kahden naisen kokemukset ovat niin upeita, että melkein päätä huimaa. Miten voikaan saada kokea tuollaisia asioita, mitä he ovat kokeneet. Ja se inspiroi paljon, että joku on osannut järjestää asiansa niin, että saa työkseen tehdä sitä mitä rakastaa. Saa palkan asioista, joita toiset vain harrastaa. Matkustella, kiertää tapahtumissa ja kekkereissä, testata tuotteita ja tutustua uusiin asioihin, kirjoittaa ja luuhailla, ja se kaikki on osa työtä. Voi miten ihanalta se kuulostaakaan!

Unelmahommissa on myös loistava opas bloggaajille, niin harrastemielessä kirjoittaville kuin ammattibloggaajille. Kirjasta löytyy monenlaista hyödyllistä tietoa ja kallisarvoisia vinkkejä!


keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Yksinkertaista askartelua!

 Askartelun ei tarvitse olla vaikeaa, eikä askarteluvälineisiin ole pakko tuhlata rahaa. Perustarpeilla pääsee jo pitkälle. Kuvioleikkurit ja stanssauslaitteet ovat hauskoja ja niillä saa leikattua pikkutarkkoja kuvioita, mutta melko monet kuviot voi leikata myös itse saksilla tai mattoveitsellä. Kunhan on tarkka ja huolellinen niin käsin tehden pystyy melkein mihin tahansa. 

Toisinaan itseäni jopa vähän ärsyttää, että pitäisi olla kaikenlaisia välineitä ja tarvikkeita. Ja toisinaan tuntuu siltä, että tuo tarvikepaljous syö ihmiseltä luovuutta ja mielikuvitusta. Mutta tottakai asioilla on aina myös se toinen puoli, toki itseltänikin löytyy kaikenlaisia välineitä ja laatikot pursuaa valmiita paperikoristeita ja niitä on kiva käyttää askarteluprojekteissa. Tykkään silti kuitenkin myös kokeilla tehdä asioita itse, omalla tavallani. On hauska kokeilla DIY-ideoita ja testata pääseekö käsin itse tekemällä samaan lopputulokseen kuin jokin mikä on tehty esimerkiksi laitteen tai apuvälineen avulla.

Saksien, liiman, viivoittimen ja kynien lisäksi lukisin perustarvikkeisiin myös leimasimet. Leimasinmusteet ovat todella monikäyttöisiä ja leimata voi paperin lisäksi myös muillekin pinnoille. Leimasinkuvia voi värittää ja kuviot voi leikata paperista irti ja kiinnittää toisaalle. Myös erilaisilla koristeteipeillä (esim. washi) saa kivan lopputuloksen helposti. 

Me Paperillablogissa ideoimme tällä kertaa helppoja paperiaskarteluita, joista selviää perustarpeilla. Minä tein paperikoristeita pääsiäisteemalla risukranssiin. Sinililat kukkaset on leikattu omalla kaavalla vesiväreillä maalatusta ohuehkosta paperista, jonka toinen puoli on valkoinen. Kukat on kiinnitetty paperinaruun ja kukkaset toisiinsa pienillä metallilangan pätkällä. Lisäksi leimailin pääsiäistervehdyksen ja höyheniä ekokartongille ja leikkasin ne irti. Sitten koristelin kranssin näillä leimatuilla ja leikatuilla koristeilla ja lopuksi laitoin muutaman valkoisen höyhenen muiden koristeiden lisäksi kranssin oksien väleihin.




Hyvää Pääsiäistä & Tekemisen Iloa!



Mustaa ja keltaista - pääsiäisen värit

Askartelu on hyvää vastapainoa arjen haasteille. Uusien projektien suunnittelu on kivaa, varsinkin silloin kun ideoita syntyy, inspiraatio on valloillaan ja toteutuskin onnistuu. Usein parhaimmat jutut on niitä yksinkertaisimpia. 

Kevätkaudella on monenlaisia juhlia ja juhlat on aina hyvä inspiraation lähde. Tämä pupuhahmo on jo parin vuoden takaa, mutta löydettyäni sen kätköistäni sain heti idean mihin sitä voisi käyttää. Tämä ikkunakoriste on todella helppo toteuttaa. Piirsin hahmon mustalle kartongille, leikkasin kuvion irti mattoveitsellä ja teippasin washiteipillä stanssatut pitsireunat ylä- ja alareunaan.
Pääsiäisvieraille tarjosin keltaisella sokerimassalla päällystettyä kääretorttua, jonka täytteenä on mustikoita ja vaniljalla maustettua kermavaahtoa. Sulatin tummaa suklaata ja tein sillä kuorrutteen pintaan lehtiköynnöksen. 

Joskus täytyy vähän improvisoida ja tehdä jotakin lyhyellä varoitusajalla. Pelkät keksit kahvin seurana tuntui jotenkin tylsältä ja vieraiden tuloon oli enää pari tuntia aikaa, niin piti keksiä jotakin helppoa ja nopeaa. Kääretorttuhan maistuu aina, varsinkin kotitekoinen, ja pientä nostetta antaa kun sen kuorruttaa. Hyvää oli!




sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Kaunista ja vihreää sisälle ja ulos

Joko kevättää? Minua ainakin. En yhtään innostu säätiedotusten lumisademaininnoista. Lumi saa jo riittää. Nyt kaivataan sadetta ja aurinkoa, jotta viimeisetkin lumen rippeet sulavat pois ja päästään istutuspuuhiin. Esikasvatuspuuhiin on jo sentään kuitenkin päästy. Haaveilen kovasti pihatöistä, kasvulaatikoista ja kasvihuoneista. Ja ruukkupuutarhasta. Olisi ihanaa luoda pihaan monia erilaisia viher- ja oleskelualueita. Istuttaa orvokkeja ja muratteja ruukkuihin ja puulaatikoihin. Jotakin muutakin voisi kyllä kokeilla, mutta mitä? Kaipaatko sinäkin uusia ideoita kukkien ja viherkasvien valintaan ja istutukseen? Jos, niin suosittelen tutustumaan tähän WSOY:n kevään uutuuteen Kaunista ja vihreää -kirjaan.

Kaunista ja vihreää on kaunis ja harmoninen kirja, josta saa neuvoja ja inspiraatioita kasvien valintaan niin puutarhaan, terassille kuin sisälle. Kirjasta löytyy runsaasti ideoita siihen, miten sisätilat ja ulkotilat nidotaan yhteen kukkien ja kasvien valinnoilla: väreillä ja tyylillä. Lisäksi esitellään lukuisia erilaisia vihreitä kokonaisuuksia, jotka muodostavat mielenkiintoisia yksityiskohtia niin kodin sisätiloihin kuin ulos. Kasvihuoneen funktiota voi muuttaa tekemällä siitä lisäksi kauniin oleskelutilan lisäämällä tilaan tuolin ja pöydän, ja siistimällä yleisilmettä. Kasvilavat ovat suosittuja helppokäyttöisyytensä ansiosta, ja itse tekemällä saa juuri sellaiset laatikot kuin tarve vaatii. Pergolalla, poluilla, laatoituksilla ja terassilla saa puutarhaan erilaisia katseenvangitsijoita.

Istuta erilaisia kasveja ja kukkia sekaisin, yhdistele rohkeasti. Käytä erivärisiä lehtikasveja, vihreiden lisäksi punaisilla ja hopeilla kasveilla saa näyttävyyttä, aina ei siis tarvita edes kukkivia kasveja. Käytä istutusruukkuina jotakin ihan erilaista, istuta kukat vaikka kottikärryihin, sankoihin tai vaikka vanhaan grilliin tai kattiloihin.   Hyvä vinkki kasvien valintaan on, että valitsee sommitelmiin korkeita kasveja, roikkuvia kasveja ja heiniä, jotka lisäävät ilmavuutta ja keveyttä.

Sisäkukkia voi viedä ulos ja ulkoa voi tuoda kukkia sisään. Leikkokukilla ja oksilla saa upeita asetelmia, maljakoiksi käy erilaiset lasipullot ja -purkit. Hyötykäytä limupullot, pesuainepullot ja elintarvikkeista jääneet purkit ja laita kukat niihin. Asettele esimerkiksi erikokoisia lasipurkkeja tarjottimelle ja lisää jokaiseen niistä yksi kukka, oksa tai lehti. Amppeleihin voi laittaa roikkuvien kasvien lisäksi muitakin. Minä laitoin eteisen roikkuvaan kynttilälyhtyyn pienen kaktuksen, ja hyvin näyttää viihtyvän.

Ilmakasvit ja amppelit sopivat myös hyvin yhteen. Täytyy kyllä sanoa, että olen ihan unohtanut tällaisen vaihtoehdon. Olen kyllä kuullut ilmakasveista mutta en ole varma olenko nähnyt niitä ikinä. Täytyisi kyllä saada sellainen, on niin kiintoisa kasvi! Uutena minulle tuli myös kokedamat eli sammalpallot, joiden sisään laitetaan kasvin juuripaakku. Kokedamat voidaan laittaa sellaisenaan asetelmiin tai niiden ympärille voi kietoa narua ja laittaa nämä sammalpallot sitten roikkumaan. 
Myös kasvien ja kukkien juuret voi jättää näkyviin, tammenterhoista ja avokadoista voi kasvattaa erikoisempia viherkasveja. 

Kaunista ja vihreää
Sanna Rasku
Wsoy 2017