torstai 25. toukokuuta 2017

Dippi jai jee!

Teen dipit aina itse. Siten saa tehtyä mahdollisimman puhtaita ruokia ilman monen sortin E-valikoimaa. Toki itse tehdenkin täytyy pitää hoksottimet ylhäällä ja valita niitä selkeitä ja puhtaita raaka-aineita. Aina välillä sitä silti erehtyy tai pakon edestä joutuu ostamaan sellaista, jota ei välttämättä tahtoisi. 

Perus dippikastikkeeseen ei tarvita kuin muutamaa maustetta. Itse teen dipin yleensä mustapippurilla, merisuolalla ja sokerilla. Sokeri, hunaja tai siirappi antaa pyöreyttä ja tuo maut paremmin esille. Makeutta ei silti tarvita paljoa, sokerissa hyppysellinenkin riittää 200 g kermaviilipurkkiin. Mausteiden määriinkin vaikuttaa paljon se mihin on itse tottunut. Minä rakastan mustapippuria ja voin laittaa sitä kermaviilipurkkiin  parikin teelusikallista ilman ongelmaa, joku toinen taas ei pysty laittamaan sitä kuin yhden pyöräytyksen myllystä. 

Yrtit tuovat kivan lisän dippikastikkeeseen. Myös curry ja kurkuma sopivat hyvin joukkoon. Tässä taannoin kun jälleen tein dippiä niin ajatuksissani laitoin kukkurallisen teelusikallisen paahdettua chilijauhetta ja vasta sekoitellessani ajattelin, että hups, meniköhän liikaa. No ei mennyt. Sehän oli varsin hyvä veto! Laitoin lisäksi merisuolaa ja mustapippuria ja hippusen sokeria. Tästä tulikin lempparini. Mietin dippaillessani porkkanoita ja tortillalastuja, että mitä valmista dippiseosta tämä muistuttaa. Mieleeni tuli ensin ranch-sekoitus, mutta olisikohan se silti Taco. Mutta enivei, hyvää oli ja vielä kun käyttää kermaista kermaviiliä niin ai että! Hyvää, helppoa ja edullista. Eikä sisällä turhia arominvahventeita tai muita lisäaineita. 

Paahdettu chilijauhe on Priman. Prima-mausteen pussit houkuttelee ostamaan jo värikkään designin perusteella. Monet mausteet on pakattu 200 g uudelleen suljettaviin pusseihin. Mausteita tilatessani valitsin tuotteet, joissa lisäaineita ei ole käytetty. Sellaisia onneksi löytyy Priman valikoimista.


Yhteistyö | Prima



Jorid Linvikin uusi sukkakirja!


Sukka irti, mä kudon päivin öin!

Tai no itseasiassa minä en kudo, tai siis neulo. Meillä päin kun puhutaan kutomisesta niin tarkoitetaan neulomista. Anoppi sen sijaan kutoo ja hyvin kutookin. Lankavarastot pursuaa ja neulemalleja hänelle kannellaan aina kun joku kiva malli osuu kohdalle.  Jorid Linvikin mallit ovat suosittuja, niissä on ideaa, huumoria ja kivoja kuvioita. Kissat, koirat ja muut eläinaiheet miellyttävät monia. Häneltä on ilmestynyt lapaskirja* muistaakseni vuonna 2015, tosin suomeksi sitä ei taida olla käännetty. Mutta tänä vuonna meitä hellitään sukkakirjalla, jossa näyttäytyvät tutut Jorid Linvikin mallit. Sitruunakustannukselta ilmestyi juuri Suuri SUKKAKIRJA, joka sisältää 45 hauskaa neuleohjetta, malleja löytyy niin lapsille kuin aikuisille. Nyt saa taas anoppi pistää tikut heilumaan. 

Minä tahtoisin nuo riekkosukat ja jämälankasukat, joissa on pitkä varsi ja montaa eri väriä. Samaan hengenvetoon harmittelen sitä, ettei meidän lapset tykkää käyttää villasukkia. Tässä kirjassa olisi niin monta ihanaa mallia lapsille! On pandanpoikasia, tiikerinpentuja, traktoreita, kauriinvasoja, leppäkerttuja ja lintusia. 

Aikuisten koossa aiheita on runsaasti. Sarvipäitä, tonttuja, viikinkejä. On Afrikka-henkiset sukat ja Pohjoismaiset sukat. Ja sitten löytyy vadelmia, pöllöjä, sydämiä, koiria ja kissoja. Let's rock -malli on myös hauska ja värikäs, ja Laiva ohoi -mallissa on jännät yksityiskohdat kantapäissä.

Ohjeet ovat selkeät ja kirjan mukaan myös aloittelija selviytyy neuletyöstä näillä ohjeilla. Kaaviokuvat ovat nekin selkeät ja koko sivun kokoiset, joten ohjeen seuraaminen helpottuu. Kirjassa annetaan tietysti myös perusohjeet neulomiseen, langantiheyteen, koon laskemiseen ja langan valintaan. Tykkään kirjan värikkyydestä ja isoista idea-/tuotekuvista! Rakastan mattapintaista ilmettä ja oikean kirjan tuoksua. Tästä kirjasta on varmasti iloa monelle ja pitkäksi aikaa. Suosittelen!

*Huom!  Lapaskirja julkaistaan suomeksi syksyllä 2017.



Jorid Linvik
Suuri sukkakirja






keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Himmelikirja!


Himmeli kuuluu jouluun. 
No höpö höpö. Himmeli kuuluu kaikkialle, sen käyttöön ei aika tai paikka vaikuta. Himmeleiden suosio on ollut viime aikoina nousussa, siitä kertoo myös Eija Kosken kohtaama himmeli-innostus. Eija Koski kirjoitti Himmelikirjan muutama vuosi sitten, ja kirja oli pitkään loppuunmyyty. Nyt kirjasta on tehty uusintapainos ja kirja ilmestyy nyt myös englanninkielisenä. Himmelikirja sisältää ohjeet 24 himmeliin, jokainen niistä on Eija Kosken ideoima ja suunnittelema. 

Kirjan malleissa käytetään sekä aitoja olkia että muovipillejä, jotka nekin ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä. Muovihimmelit eivät siis ole nykypäivän keksintö vaikkakin ne tuntuvatkin moderneilta perinteisten olkihimmeleiden rinnalla. Muovipilleillä puuhastelu on nopeampaa ja helpompaa, olki itsessään tuo työhön omat haasteensa, mutta toki se tuo himmeliin keveyttä ja herkkyyttä. 

Kirjan mallit ovat suurelta osin moniulotteisia ja runsaita mutta on joukossa myös yksinkertaisempia malleja. Osaa on koristeltu helmin ja huopapalloin. Itse pidän eniten yksinkertaisista ja isoista malleista, timantti-muoto on kaunis. Muutaman himmelikokeilun olen itsekin tehnyt, ja materiaalit uusiinkin on valmiina. Himmeleiden teossa mukavaa on se, että uusia malleja voi keksiä itsekin. Himmeli on monesti tekijänsä kaltainen, jokaisella on oma tapansa tehdä ja oma tapansa ideoida. Tässä Himmelikirjassa ohjeet ovat selkeät ja kirjoitetun ohjeen rinnalla ovat piirretyt apu-/mallikuvat. 



Lisätietoa Eija Koskesta ja mm. hänen pitämistään himmelikursseista löydät osoitteesta: www.ekoart.fi

HIMMELI
Eija Koski



tiistai 23. toukokuuta 2017

Tutustu monipuoliseen Farmariin + lippuarvonta!

Enää muutama viikko ja sitten starttaa Farmari 2017 Seinäjoella! Farmari on alan ammattilaisten, harrastajien ja kuluttajien kohtaamispaikka, tapahtuma jossa on jokaiselle jotakin. Lapsiperheille nähtävää on erityisen runsaasti! Meillä lapset jo odottavat kovasti koska pääsevät katselemaan ja tutkimaan isoja koneita, maatilan eläimiä ja muita aktiviteetteja. Kävimme esikoisen kanssa vuonna 2013 Farmarissa ja silloinkin lapsille oli järjestetty mukavasti puuhaa eri pisteissä.

Kuvat vuoden 2013 Farmarista.


Tänä vuonna Farmarissa vahvasti esillä ovat mm. kädentaidot ja lähiruoka, näille on varattu ihan oma hallinsa. Maku -alueella pientuottajien elintarvikkeet ovat esillä monin eri tavoin. Lähiruokatorilla on erityisesti eteläpohjalaisyrityksiä. Taito -alue on suunnattu kotimaisesta käsityöstä kiinnostuneille ihmisille.
Kuvat: Taito EP



Kädentaitojen hallissa Taito-alueella on myymässä tuotteitaan noin 70 suomalaista käsityön ammattilaista ja yrittäjää, joihin pääset tutustumaan myös mm. haastattelujen kautta lavan ohjelmassa. Taito-alueella voit osallistua yhteisölliseen taideteokseen “Minun maaseutuni” ja jättää ajatuksesi siitä, mitä maaseutu sinulle merkitsee – kirjaimin tai piirroksin. 

Suomen juhlavuosi tulee näkymään kädentaitojen hallissa Suomi 100 henkisinä valmistuotteina sekä materiaaleina. Kädentaitojen hallista löytyy myös runsas valikoima uusia työvälineitä ja materiaaleja niin käsityöhön kuin askarteluunkin. Taiteilijoitakin hallista löytyy; Marika Koskimäki-Ketelän työnäytös pyörii messuosastolla koko ajan ja hänen kuvioimansa ison kolmiulotteisen lehmän valmistumista voi seurata päivittäin. Suosittuihin miniryijyihin saat ideat ja vinkit eteläpohjalaisten blogistien valmistamista miniryijyistä, joista on koottu näyttely. Kaiken tämän lisäksi Käsityö- ja muotoilukoulu Näppi ottaa pienet Farmari tapahtumakävijät huomioon järjestämällä hauskan pajan, jonne lapsi voi tulla kuvioimaan tiskirätin. Paja sopii kaiken ikäisille!
Kuvat: Taito EP

Kädentaitojen hallissa on myynnissä mm.
- lasten ja naisten vaatteet
- käsityö- ja askartelumateriaalit
- nahkatuotteet
- puu- ja pläkkipeltituotteet
- puukot


Psst! Sain arvottavaksi kaksi lippua Farmariin, voittaja saa molemmat liput.
Ota siis osaa FARMARIN LIPPUARVONTAAN jättämällä kommenttisi ja puumerkkisi tämän postauksen yhteyteen 28.5. mennessä!



Farmari2017
Lisätietoja Taito-alueesta löydät täältä, klik!

Yhteistyössä Suvikukkasia / SOblogit | Farmari2017




maanantai 22. toukokuuta 2017

Betonikokeiluja!

Sain Weberiltä testiin heidän uutta tuotettaan - askartelubetonia. Hobby concrete -nimellä myytävä askartelukäyttöön sopiva betoni käy moneen. Siitä voi tehdä jopa pieniä kalusteita ulos, esimerkiksi jakkaran istuimen tai pikkupöytään kannen. 

Olen haaveillut betonitöiden tekemisestä jo pitkään mutten ole saanut aikaiseksi, tai en ole uskaltanut kokeilla. Nyt tulikin sitten hyvä sauma testata. Pari kirjaakin itseltäni aiheesta löytyy mutta tietysti se, jota ajattelin käyttää apuna olikin lainassa toisaalla. Noh, ei auttanut muu kuin kokeilla mututuntumalla. Keräilin maito- ja jogurttipurkkeja ja kyhäsin niistä muotteja, tyhjä teippirullakin pääsi muotiksi samoin kuin kukkaruukun aluslautanen. Kokeilin myös vanhan pitsiliinan hyödyntämistä mutta niistä ei tullutkaan lopulta mitään, olisiko syynä ollut materiaali, joka oli tekokuitua. En osaa sanoa mistä johtui. Kuivuttuaan betoni vain mureni liinan pinnalta eikä muoto säilynyt jämäkkänä. 

Skyr-purkeista tuli kivanmuotoinen pikkukippo. Tuikkukipoksi ensin ajattelin mutta sitten äitienpäivänä kun sain metsäkukkakimpun niin tuosta betonikiposta tulikin lasipullon kanssa kaksiosainen maljakko. Tosi kiva! 

 Betonitöissä kannattaa seurata ohjeita ja noudattaa niitä. Muottien öljyämisestä on oikeasti apua. Itselläni kävi muutaman muotin kanssa niin, että ne osat mitkä oli tarkoitus irrota jumahtikin kiinni ja ne, jotka oli tarkoitus jämähtää kiinni, irtosi. No mutta tekemällä oppii. Ja sen massan kannattaa kyllä sekoittaa jollakin tehokkaammalla vehkeellä kuin puulastalla, jota paremman puutteessa käytin.
Sekoitin ensin paksumman seoksen ja ohensin sitä aina tarpeen vaatiessa. 

Betonin pinta on niin kaunis. Tykkään myös betonitöiden viimeistelemättömistä reunoista ja lookista. Betonityöt saa olla reilusti rouheita.


Tässä muotin virkaa toimitti ilmapallo.

P.S. Taustalla näkyvät kirjat löysin kirppikseltä, ilmaiseksi. Ne olivat niin kauniita, että oli pakko ottaa ne itselleni. Jos en käytä niitä askartelussa niin ovat ne kauniita rekvisiittanakin.


Weber hobbyconcrete on saatavissa 5 kg ja 15 kg pakkauksissa hyvin varustelluista rautakaupoista.
Lisätietoja tuotteesta löydät täältä, klik!




torstai 18. toukokuuta 2017

Hortoilua villiyrttien parissa

Hortoilu on hauska sana, se aiheuttaa aina hymynkareita minussa. Meidän murteessa hortoilu on sellaista päätöntä poukkoilua vailla tietoa määränpäästä. Eli toisaalta en suosittelisi hortoilua vieraassa metsässä, voi nimittäin olla ettei löydä enää kotiin takaisin. Sitä varten kannattaa varautua ja opetella mitkä kasvit siellä luonnossa ovat syötäviä ja mistä voi tulla outo olo. Oikeita kasveja syömällä metsässä voi jonkin aikaa pärjätäkin. 

Readme.fi:ltä ilmestyi tälle kevättä Luonnonyrtit -kirja, jossa esitellään 101 syötävää villiyrttiä terveysvaikutuksineen. Kirjassa on esitelty myös ne myrkylliset kasvit, jotka täytyy osata erottaa ja jättää keräämättä. Monella syötävällä kasvilla on myrkyllisiä näköislajeja. Näköislajit onkin tässä kirjassa aina esitelty jokaisen kasvin kohdalla. Lisäksi jokaisesta luonnonyrtistä kerrotaan tarkat tuntomerkit, kasvupaikka, yleisyys, kerättävät kasvinosat (ja miten ne säilötään), ravintokäyttö (eli mitkä kasvin osat käytetään), lääkkeenomainen käyttö ja varoituksen sanat. Lisäksi jokaisesta luonnonyrtistä löytyy esimerkkikuvat ja reseptivinkki!

Tälle kevättä keräsin ensimmäistä kertaa tuota paljon puhuttua vuohenputkea, tai siis sen lehtiä. Olin kyllä aluksi epäileväinen, että löysinkö varmasti syötäviä lehtiä, sillä kyseisellä kasvilla on muutama erittäin myrkyllinen näköislaji. Ja varsinkin näin keväisin aloittelijalle kasvien tunnistaminen pienistä taimen aluista voi olla haastavaa. Onneksi somesta löytyy tietoa ja itsekin linkkasin kuvan Facebookin erääseen villiyrttiryhmään ja sain luvan popsia keräämäni lehdet. Olen kerännyt kasveja ennenkin mutta muita lajeja. Olen ollut kiinnostunut villiyrteistä ja erityisesti niiden lääkekäytöstä jo yli 15 vuotta, mutta jostakin syystä kasvien kerääminen vain on aina jäänyt. Kevät on vaihtunut kesäksi huomaamatta ja moni keräysvaihe on jäänyt väliin. Kuusenkerkistä olen tehnyt siirappia, uutetta, juomaa ja kuivattanut kerkkiä. Ne ovat hyviä mm. karkottamaan flunssan oireita. Ruusun terälehdistä, vadelman lehdistä, siankärsämöstä, nokkosesta ja mesiangervosta olen tehnyt mm. kylpysuolaseosta.
Erityisesti koivulla ja nokkosella on todella runsaasti terveysvaikutuksia ja niistä voidaan hyödyntää oikeastaan kaikki kasvinosat. Päätäpahkaa ei silti kannata rynnätä luontoon keräämään ja syömään suuria määriä villiyrttejä koska jokaisella niistä on myös omat haittavaikutuksensa tietyille henkilöille ja tiettyihin sairauksiin. Kannattaa siis ensin paneutua itseä kiinnostavien kasvien taustatietoihin ja suunnata sitten vasta luontoon.


Sain tästä kirjasta paljon uutta tietoa ja opin mielenkiintoisia seikkoja villiyrteistä, mm. niiden käyttökohteista ja vaikutuksista. Kallioimarteesta saa lakritsin makua, jauhosavikkaa voi käyttää pinaatin tapaan. Jauhosavikka on yksi sellainen kasvi, jonka moni kerää rikkaruohona pois pihoiltaan, kihokkia käytetään maidon sakeuttamiseen  eli sen avulla voidaan tehdä viiliä tai piimää. Kuisma antaa kaunista punaista väriä esimerkiksi juomiin, pujo toimii mausteena salvian tavoin ja siankärsämön lehtiä voidaan käyttää tillin asemesta. 

Kirjaa selatessani koin monta ahaa-elämystä, tutulle kasville löytyi nimi ja käyttökohde! Mutta koin myös muutamia yllätyksiä joidenkin kasvien kohdalla. En nimittäin tiennyt, että myös lumpeet, ohdakkeet, leppä ja haapa, jättipalsami sekä suopursu ovat ravinnoksi kelpaavia.

Kirjassa kerrotaan myös luonnonyrttien käyttötapoja eli miten kasveja säilötään, hiostetaan, kuivataan, suolataan, hapatetaan, uutetaan ja pakastetaan. Lisäksi löytyy ohjeita yrttiöljyn ja viherjauheen tekoon, sekä säilönnän että lääkkeiden perusreseptejä. Kirjan lopusta löytyy lista muista syötävistä luonnonyrteistä sekä uhanalaisista ja harvinaisista kasveista. 




Luonnonyrtit - Tunnistaminen, terveysvaikutukset, reseptit
Hovi, Satu
Readme.fi 2017



tiistai 16. toukokuuta 2017

Kurkumaa ja matchaa juustokakussa!

Keksinpäs kurkumalle jotakin muutakin käyttöä kuin vain ruoan maustamisen! Aika erikoiseltahan se kuulostaa, että kurkumaa laitettaisiin johonkin makeaan ruokaan ja vieläpä kakkuun. Mutta kyllä se vaan sopii tähänkin. Juustokakkuja on niin helppo muutella ja keksiä niihin uusia makupareja. Kurkuman lisäksi käytin mangososetta, jota sitäkin käytin leivonnassa ensimmäistä kertaa. Seuraavalla kerralla aion kyllä käyttää pilttisoseiden sijaan jotakin täyteläisempää ja maukkaampaa mangososetta, kenties Bonnen mangosose olisi tähän tarkoitukseen sopivampi tuote. Käyttämäni sose ei nimittäin juuri makua täytteeseen antanut. 

Kurkuma antaa maun lisäksi kaunista keltaista väriä. Makuna kurkuma on kivan maanläheinen ja suhteellisen mieto. Lisäsin täytteeseen ripauksen kanelia ja se sopii kurkuman kanssa hyvin yhteen. 

Kaikista parhain ja kuohkein täyte syntyy Lidl:n kuohukermasta ja tuorejuustosta! Ero muihin tuorejuustoihin on selkeä. Lidlin maustamattomasta tuorejuustosta tulee sileä, runsas ja kuohkea täyte, kun taas toisilla vastaavilla tuorejuustoilla samoilla määreillä syntyy vähemmän täytettä, myös rakenne muissa käyttämissäni tuorejuustoissa on karkeampi. Lidlin tuorejuusto voittaa siis sekä maussa, rakenteessa että hinnassa muut kilpailijansa mennen tullen. Lisäksi Lidlin kuohukerma on huomattavasti edullisempaa kuin muiden valmistajien, eikä se sisällä karrageenia.


Pohja

150 g digestivekeksejä
25 g voita

Täyte

2 dl kuohukermaa vaahdotettuna
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 liivatelehteä
1 tl kurkumajauhetta (Prima)
1 tl vaniljatahnaa (Dr. Oetker)
2 rkl sokeria
2 prk mangososetta (Bona)
ripaus kanelia

Kakun päälle Matchajauhetta (Teekauppa Veiström)




maanantai 15. toukokuuta 2017

Diy kylpysuola!

Äitini aina sanoo, että lahjoja ei saa ostaa. Ei jouluna, syntymäpäivinä tai äitienpäivänä. Minä taas kuitenkin tahtoisin jotakin antaa, jotenkin muistaa. Käytännölliset lahjat sopii näihin tilanteisiin. Sellaiset jotka eivät välttämättä edes tunnu varsinaiselta lahjalta, vaan vain ystävälliseltä eleeltä. 

Syvyyttä ja persoonallisuutta lahjaan tuo se, että se on itse tehty. Tänä äitienpäivänä lahjan keksiminen jäi viimetippaan ja vielä lauantai-iltana mietin mitä se voisi olla. Etsiskelin ideoita kirjoista, luonnonkosmetiikkaa vai ompelisinko kauratyynyn äidin kipeälle kädelle. Päädyin lopulta kylpysuolaan. Kunnon jalkakylpy rentouttaa ja rauhoittaa. Löysin ohjeen johon tulee merisuolaa ja ruokasoodaa, ja loput sovelsin sen mukaan mitä kaapeistani löysin. Olen kerännyt kukkia ja lehtiä edellisinä vuosina, kuivattanut ja tehnyt uutteita. Tein joskus itsellenikin vastaavan jalkakylvyn ja se tuntui mukavalta. Pitäisi tehdä useamminkin. Arjessa jalat joutuu koetukselle ja jalkojen hoito taitaa muiltakin kuin vain itseltäni unohtua usein. 


Suolaa laitoin noin 3/4 dl ja ruokasoodaa 1 rkl. Kuivattuja kukkia ja lehtiä laitoin mututuntumalla. Valmista seosta tuli noin 2 dl. Kun kylvyn aika koittaa, seos laitetaan vatiin ja päälle kaadetaan kuumaa vettä ja sitten vain nautiskellaan pienestä kylpyhetkestä. Jalat kannattaa voidella kylvyn jälkeen esimerkiksi kookosöljyllä, voide imeytyy pehmeisiin ja kosteisiin jalkoihin hyvin.

Lahja vaatii tietysti myös kauniin paketin tai kääreen. Pakkasin kylpysuolan paperipussiin ja laitoin pussin peltipurkkiin, jonka koristelin washiteipeillä ja hamppunarulla. Purkki on ollut aiemmin elintarvikekäytössä. Ehkä joku paputölkki, jonka olen pessyt ja puhdistanut. Kierrätystä!



keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Rippilapselle

Kesä on juhlien aikaa. On valmistujaisia, rippijuhlia, häitä ja kesäjuhlia. Useimmiten näissä kesän juhlissa juhlitaan ja muistetaan jotakuta tai joitakuita. Silloin on kiva antaa muistamiseksi itsetehty kortti ja/tai lahja. Meillä tälle kesää osuu yhdet rippijuhlat ja sitä silmälläpitäen syntyi tämä kortti. 

Halusin yhdistää kortin ja pienen lahjapaketin, ja siten syntyi tämä "rasiakortti". Kortti on kuin kirjan kannet, eli siinä on 2 cm leveä selkämys, saman paksuinen on myös rasia kortin sisällä. Rasian voi kiinnittää korttiin tai se voi olla irrallinen. Rasian koko on 7x7x2cm. Kortti on kooltaan 9x15 cm (+2cm selkämys).
Päädyin yksinkertaiseen ja pelkistettyyn ilmeeseen. Valitsin ekokartonkia, hamppunarua ja paperiruusun. Leimasinkuvaksi valikoitui tämä suloinen poikanen. Ja vaikka kuvassa onkin pieni lapsi, sopii se silti mielestäni hyvin aiheeseen. Lapsi ratsastaa kohti aikuisuutta. Kukin näkee sen omalla tavallaan. Leimakuvassa on kahta väriä: mustaa ja ruskeaa. Lisäksi laitoin koristeeksi pitsikuvioista washiteippiä. Lahjarasian kantta koristaa sama leimattu poikanen ja rasian reunoja kiertää pitsiteippi. Kortin selkämykseen leimailin irtokirjaimilla muodostetun sanan: k o n f i r m a a t i o.


Onnea kaikille juhlapäivää viettäville!
P.S. Katso Paperillan blogista lisää ideoita!


Leimasin - Stampendous
Washiteippi - Teippitarha
Ruusu - Tiimari
Ekokartonki ja hamppunaru - CChobby



perjantai 5. toukokuuta 2017

Suurenmoinen mies


Minusta tuntuu etten ole tarpeeksi hyvä kirjoittamaan tästä kirjasta tai Touko Laaksosesta. Kuin olisin astunut liian suuriin saappaisiin. Touko Laaksonen, taiteilijanimeltään Tom of Finland kun oli suurenmoinen ihminen, upea mies, jolla oli upea ja monivivahteinen elämä ja ura. Touko Laaksosen saappaita ei niin vain täytetä. Tunnen myös häpeää siitä, että oikeastaan vasta nyt hahmotan kuka on Touko Laaksonen. Olen kyllä tietoinen Tom of Finlandista, mutta siitäkin vain pintapuolisin median antamien tiedonrippeiden pohjalta. Jostakin syystä heräsin aiheeseen vasta nyt. Ehkä se johtui osittain elokuvatrailerista, jonka näin elokuvateatterissa. Se filmi täytyy kyllä käydä katsomassa. 

Jokaisella, joka syystä taikka toisesta on jäänyt epätietoisuuteen Tom of Finlandin suhteen, on aukko sivistyksessä. Kirjan luettuani tulin surulliseksi siitä, että näin merkittävä ja mahtava persoona on jäänyt monelta varjoon tai unohduksiin. Miten kukaan voi piirtää noin hyvin. Tai 'hyvin' ei riitä missään määrin kuvaamaan hänen piirtämisen lahjaansa. Valot ja varjot ovat käsinkosketeltavan aidontuntuisia. Piirrokset ovat kuin valokuvia. Ja ne kuvien miehet niin komeita! Ja vaikka joku sanoisikin Tom of Finlandin töitä pornografiaksi ovat ne mielestäni kauniita töitä joissa on kaunis ja tärkeä sanoma: jokaisella on oikeus rakastaa ja olla onnellinen. Touko Laaksosen töitä katsellessa tulee hyvälle tuulelle. Kun kiinnittää huomionsa itse asiaan, huomaa, että miehet kuvissa ovat aina iloisia, onnellisia, pilke silmäkulmassa.

Toukon omakuvia katsoessani tuntuu kuin katsoisin jotakuta tuntemaani ihmistä. En tiedä mistä se johtuu. Hänen kasvonsa ovat ystävälliset, katseensa lämmin ja puoleensavetävä. Hän oli luovan alan monitaituri, ja hänen taiteensa vaikutus näkyy monessa.



Touko, jos kuulet tai näet tämän,
You Rock!




F. Valentinen Hooven III
Tom of Finland – Marginaalista maailmanmaineeseen
Like 2017


***

Legendaarisen taiteilijan upea elämäkerta

Runsaasti kuvitettu Tom of Finland kertoo Tom of Finlandina tunnetun Touko Laaksosen matkasta kansainvälisen homoyhteisön kulttiikoniksi ja lopulta maailman tunnetuimmaksi suomalaiseksi kuvataiteilijaksi. Teos esittelee laajasti Tom of Finlandin töitä tämän koko uran ajalta, ja kirjaan on koottu paljon piirustuksia ja harvinaisia valokuvia, jotka kuvittavat taiteilijan elämää ja herättävät legendan jälleen henkiin. Kirjan uuteen suomennokseen on koottu runsaasti lisämateriaalia viime vuosilta, ajalta jolloin Tom of Finland nousi lopullisesti marginaalista maailmanmaineeseen.

F. Valentine Hooven III on yhdysvaltalainen kirjailija. Hän on koonnut useita muitakin Tom of Finland -teoksia, kuten kirjan Tom of Finland – His Life and Times. (Like)