torstai 31. toukokuuta 2018

Kasvihuone-elämää


Vielä hetki sitten kaikki oli harmaata. Luonto vielä unessa ja metri lunta maassa. Sitten yhtäkkiä havahtui siihen, että kaikki valkoinen olikin kadonnut ja kevät alkoi nostaa päätään. Aina se tapahtuu niin yhtäkkiä yllättäen ettei tajua missä välissä se muutos oikein tapahtui. Ja eipä sitä kai voi silmin nähdäkään, juuri sitä tiettyä sivun vaihdosta. Luonto elää hetkitellen eteenpäin, niin kuin me muutkin. Välillä kaikki tuntuu pysähtyvän mutta silti samaan aikaan kaikki liikkuu eteenpäin ja muuttaa muotoaan.

Olen haaveillut omasta puutarhasta jo kauan ja nyt kun pari vuotta sitten sellaisen sain niin esiin tuli toinen haave. Unelma omasta kasvihuoneesta. Ennen omaa puutarhaa kasvattelin itse keräämistäni siemenistä tomaatteja ja paprikoita ja vein taimenalkuja anopin hoiviin, hänen kasvihuoneeseensa. Ei ne taimet aina yhtä innokkaasti lähteneet itämään ja elämään. Mutta tänä vuonna kun lykkäsin maitopurkeissa kasvavat taimien alut keittiön ikkunan eteen niin hups vain, niin venyivät melkein kuin silmissä parin sentin korkuisista rääpäleistä puolen metrin korkuisiksi. Valossa on voimaa. 


Ilokseni sain Preecolta yhteistyön merkeissä mahdollisuuden omaan kasvihuoneeseen. Kasvihuone saapui postin tuomana parissa päivässä tilauksesta ja siinä sitten tuskasteltiin, että meneeköhän juhannukseen asti pystytys kun se lumi vain sitkeästi pysyi maassa hyvä jottei toukokuulle asti. En enää edes muista. Mutta heti kun lumet suli ja paikka oli kasvihuoneelle katsottuna niin aloitettiin pystytys. Tai mies sen oikeastaan kokonaan yksin kasasi. Minulta olisi pinna palanut kasaamisen kanssa  lukuisia kertoja ja luultavasti nuo listat ja levyt makaisivat levällään lähimetsässä. Mutta mies se kauniisti sanoi, että hän tekee tätä minulle. Vastasi noin kysymykseen kun kysyin miten jaksaa väkertää kasaamisen kanssa. Ohjeissa nimittäin sanottiin, että kasvihuone valmistuu noin neljässä tunnissa. Todellisuudessa sen kasaamiseen meni lähemmäs 20 tuntia.  Ohjeissa oli epäselvyyksiä ja väärää infoa ja osaset eivät muutoinkaan niin helposti yhteen natsanneet kuin olisi pitänyt. Taitaa olla sama ongelma vähän kaiken kanssa. Anopillekin kasattiin joku vuosi tunnelityylinen kasvihuone ja kyllä sen kanssakin viljeltiin rumia sanoja enemmän kuin taimia. Mutta sen jälkeen kun kasvihuoneet on saatu paikoilleen ja valmiiksi niin nopeastipa nuo hermoilutkin on unohtuneet. 

Ja niin luonto heräsi...


Toukuun puolessa välissä saapuivat lämpimät kelit, omalla mittarillani sanoisin, että hellekelit. Ja sitä lämpöä on piisannut jo yli kaksi viikkoa. Aivan ihanaa! Tosin pieni sade olisi poikaa, jotta luonto saisi kaipaamaansa vettä ja minä sadevesitynnyreihin täytettä. Meinaa nimittäin käydä kukkaron päälle kohta jos koko kesä täytyy täyttää kastelukannuja hanavedellä. On täytynyt käyttää hieman luovuutta, jotta voi käyttää vesiä useampaan kertaan. Siis esimerkiksi perunoiden pesuvesiä ja saippuattomia lasten kylpyvesiä on rehattu kylppäristä pihalle ja sieltä kukkapenkkeihin ja kasvimaalle. Puolet pihasta on salaojarempan jälkeen kuin kyntömaata. Apilansiemenet makaavat maassa ja odottavat kosteutta taivaalta. Ei vain uskalla toivoa sitä sadetta kun meinaa olla sellainen tuuri, että kun jotakin toivoo niin se tulee sitten turhan ylimitoitettuna perille. Pieni sade muuttuukin kuukauden rankkasadejaksoksi.

Lämpimät säät mahdollistivat sen, että sain tuoda sisällä kasvaneet taimet ulos totuttelemaan ulkoilmaaan ja sitä kautta sitten kasvihuoneen puolelle. Mies teki kuormalavoista kasvihuoneeseen penkit ja lattian. Lattian päälle laitettiin vielä hiekkaa, jotta siinä olisi mahdollisimman mukava tepsutella eikä rikkakasvitkaan pääsisi niin helposti kasvamaan sieltä lattialautojen väleistä. 

Ensimmäisenä kylvettiin salaattia ja herneitä. Sen jälkeen koeistutin pari kurpitsaa ja cayennechiliä, jotta näin miten pärjäävät uudessa ympäristössä. Ja hyvin pärjäsivät, uskalsin istuttaa loputkin taimet. Lisäksi kasvihuoneen nurkkaan muuttivat asumaan kaksi tomaatintainta ja kokeilin minä lykätä multaan parit perunatkin. Nyt kun kuvia katselee niin huomaa miten paljon kasvit ovatkaan kasvaneet. Kurpitsat ovat saaneet runsaasti uusia lehtiä ja tomaatit vaatineet jo tukea, kun pituutta on tullut niin reippaasti.


Tässä kasvihuoneessa on liukuva ovi ja kattoikkuna joilla saa säädettyä lämpötiloja aika hyvin. Vielä on vaikea sanoa mitään ammattilaisen mielipiteitä kun tässä vasta harjoitellaan - suurella innolla tosin - tätä kasvihuone-elämää. Kasvihuoneen ulkosivuilla kulkee rännikaukalot, joihin sitten yhdistettiin  muoviletkut ja vesisaavit, joihin sadevedet ohjautuvat. Tuossa paikalla oli ennen saniaisia ja joku kompostin tyylinen roskaröykkiö. Saniaiset otettiin talteen ja siirrettiin sivuun kasvihuoneen tieltä ja istutettiin ne sitten takaisin jälkeenpäin. Hyvin alkoivat kasvaa, ja nopeasti nekin venähti pituutta. Nyt ovat jo niin isoja, että antavat kivasti suojaa ja ilmettä. 


Vein kasvihuoneeseen ritiläpenkin, laitoin kattoon lyhdyn ja kiepsautin valonauhaa kattorakenteisiin. Ne on sitten illanhämärissä kiva laittaa päälle ja tunnelmoida vaikka teekupposen kera. Minulla oli alusta alkaen visio, että haluan yhdistää kasvihuoneeseen myös sellaisen pienen oleilusopen, eli tilan missä voi istuskella ja kahvitella, kivassa lämmössä jos ulkona on tylsä ilma. Vielä ei kylläkään ole tarvinnut mennä tuonne lämmittelemään. Eikä hämäryyttäkään ole siihen aikaan kun normaalisti hereillä ollaan. Mutta ehtiihän noista valoista nauttia myöhemminkin. Tosin eräänä yönä katselin ulos ikkunasta ja ihmettelin, että mikä tuolla ulkona välkkyy. Ja kasvihuoneessahan siellä iloisesti valot välkkyivät. Tomaatit ja muut tanssivat kun ihmiset lepäsivät. En tiedä miten valot olivat syttyneet kun olin ne ihan varmasti kytkenyt pois päältä aiemmin. 
Tai ehkä tiedänkin...


Klikkaa itsesi Preecon kasvihuonevalikoimiin tästä!



tiistai 29. toukokuuta 2018

Kukkiva kasvimaa potager


Olen onnellinen tästä kirjasta, Kukkiva kasvimaa potager. Olin tietoinen kirjasta mutta en ollut varma onko se minulle tarpeellinen. Etsin netistä mahdollisia arvosteluja kyseisestä opuksesta ja ihastuin näkemiini kuviin. Kirjan visuaalisuus on se mikä yleensä ensimmäisenä herättää (tai laannuttaa) kiinnostukseni. 

Luontoihmisiä olen ollut aina ja puutarhaintoon on varmasti vaikuttanut äitini kiinnostus puutarhoihin ja kasveihin. Tälle kesää hänellä oli haaveissa laittaa lavapuutarha, mutta se jäi nyt sitten tekemättä. Minä laitoin sen omalle kasvimaalle, aika huonosti vain on siemenet lähteneet itämään kun on ollut niin kuivaa pitkään. Tuntuu ettei kannulla kastelu enää riitä vaan vaatisi kunnon sateen taivaalta. 

Potager on sanana ainakin itselleni vieras mutta sen merkitys on kuitenkin tuttu. Potager on puutarha, jossa yhdistyy syötävä sato ja silmänruoka. Yrtit, porkkanat, kukat ja pensaat kasvavat potagerissa rintarinnan. Vastaavanlainen puutarha löytyy omastakin kaupungista, Jokilaakson matkailupuutarha on hyötypuutarha jossa on lisäksi myös kukkia, puita ja pensaita. Nykyisin se ei enää ole samanlaisessa loistossaan kuin muutama vuosi sitten. Silloin siellä oli pitkät rivit eri lajeja mansikoita, paljon vadelma- ja herukkapensaita, aronioita, herneitä, mustikkaa ja karviaisia. Mitään näistä ei enää ikävä kyllä löydy vaan tilalle on tulossa heinäpuutarha. Epämääräiset säät ovat yksi syy lajikkeiden kuihtumiselle. Kyseinen puutarha on ollut aina kuin toinen kotini. Olen käynyt siellä usein vanhempieni kanssa ja sitten myöhemmin oman puolison ja lasten kanssa. Sieltä on ollut ihana tutkiskella uusia lajeja ja suunnitella sitä kautta omaa puutarhaa. 

Nyt kun meillä vihdoin on oma piha ja puutarha niin on ollut mukava sitä muokata pikkuhiljaa. Omaa pihaani kutsuisin nimellä 'villi potager'. Minä en nimittäin raaski poistaa voikukkia nurmikolta koska ne ovat niin kauniita, ja sitä paitsi ravinnoksikelpaavaa. Monet tässäkin kirjassa mainitut "haittakasvit" tai "rikkakasvit" ovat oikeasti syötäviä villiyrttejä joita itselläni on tapana kerätä ja kuivattaa. Meidän puutarhassa siis kukkivat niin 'rikkakasvit', kukat kuin hyötypuutarhan lajikkeet.

Kukkiva kasvimaa potager opastaa miten kuka tahansa voi luoda pihastaan potagerin, pienessäkin pihassa on potentiaalia. Kirjan ohjeilla ja vinkeillä voit suunnitella oman mallisen kokonaisuuden juuri sinulle sopivilla kasveilla. Kirjasta löytyy myös ohjeet kasvitukien ja muiden puutarhan rakenteiden tekoon. Myös joitakin oman sadon reseptejä ja vinkkejä kukkakimppujen tekoon löytyy tästä oppaasta. Kirja on jaettu näppärästi kuukausien mukaan huhtikuusta seuraavaan talveen ja jokaiselle kuukaudelle on mainittu kyseiseen ajanjaksoon kuuluvat työt ja tehtävät.


Ihania ideoita ja vinkkejä! Todella hurmaava kirja.

Kukkiva kasvimaa potager
TEIJA TUISKU, GUNILLA TÖRNROOS, HEIDI HAAPALAHTI
Tammi 2018




sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Huoletonta hyvää!


Mies tuossa joku päivä tuumasi ettei keittiöömme ole hetkeen ilmestynyt uutta ruokakirjaa. No nyt on. Herkkua kerrakseen, ja vieläpä ilman valkoista sokeria ja gluteenia. Huoletonta hyvää on Dr.Sugar- bloggaaja Jinnan ja vegaaniherkkujen taiteilijan Johannan resepteistä koottu kirja, joka vie lukijan makumatkalle vegaanisten herkkujen maailmaan.

Tämä Readme.fi:n julkaisema kirja on visuaalisesti kaunis. Pidän kovasti sivujen mattapintaisuudesta ja suurista kokosivun kuvista, joiden ilme on harkittu ja joissa herkut ovat selkeästi esillä. Vesi herahtaa kielelle pelkästään kuvia katselemalla! 

Raaka-aineina kirjassa käytetään mm. kookosta eri muodoissaan, agavesiirappia, tattarijauhoja, kasvimaitoja, raakasuklaata, pellavansiemeniä, taateleita ja aquafabaa. Jälkimmäinen on siis säilykekikherneen, pavun tai tofun lientä. Olen tietoinen sen mahdollisuuksista mutten ole koskaan kokeillut valmistaa siitä mitään. Yllätys olikin miten monikäyttöistä se on.

Kirjasta löytyy kakkuja, leivonnaisia, jäätelöä, makeisia, lisukkeita, juomia sekä hyvää syötävää aamiaiselle ja välipaloiksi. Banaanileipää, erilaisia chiavanukkaita ja lusikoitavia kulhoherkkuja, sekä kuohkeita vohveleita. Jäätelöissä maistuu kahvi, veriappelsiini, Pina Colada ja kurpitsa. Leivonnaisten raaka-aineissa on ehkä joillekin yllättäviä ainesosia, kuten brownieissa mustapapuja ja kikherneitä suklaatikkareissa. Minä kokeilin jokin aika sitten tehdä suklaapalloja kidneypapujen kera ja hyviä tuli! Pavuista saa kivaa kuohkeutta taikinamassoihin. Suklaamoussella täytetyt suklaapiiraat näyttävät niin ihanilta ja taatelipiirakan voisin kuvitella maistuvan hurmaavan toffeiselta. Makeis-osiosta nappaisisin kitaani kaiken twix-patukoista maapähkinäpalloihin ja minttusuklaisiin. Kirja on alusta loppuun hallitun hurmaava. Reseptien kimppuun tekisi mieli hyökätä heti. Näihin toukokuun lämpöihin sopisi erityisen hyvin kirjan kylmät juomat ja pirtelöt ja iltaisin huopaan kääriytyneenä olisi ihana lusikoida purkista suoraan suuhun suolakinuskikastiketta ja taatelitahnaa. Nam!

Huoletonta hyvää
Lappalainen Jinna, Oikarinen Johanna



lauantai 19. toukokuuta 2018

Joridin neuleita lapsille

Jorid Linvik

Poneja lapasissa, pipoissa ja sukissa, iiik! Näistä meidän muksut tykkäisivät, sekä poika että tyttö! Jokainen My Little Pony -jakso on nauhoitettava ja katsottava. Samoja jaksoja saatetaan katsoa useammankin kerran putkeen. Viime syntymäpäivillä oli unicorn/poni-teema. Suosittua siis on. 

Taas on kirja täynnä ihanuuksia! Rakastan kirjoneuleita vaikken itse niitä juurikaan osaa neuloa. Mutta onneksi on anoppi ja mumma joka osaa. Onnea on läheinen, joka osaa neulomisen taidon. Paljosta jäämme paitsi sitten joskus kun ei kutojaa enää lähipiiristä löydy. Mumma on neulonut lastenlapsilleen ja meille aikuisille lukuisia upeita lapasia ja sukkia, ja aina yhtä vaatimattomin elkein ne saajilleen lahjoittaa. Olen minä anopin kutomuksia antanut eteenpäinkin halukkaille ja aina on tullut kehuja laadukkaasta jäljestä. 

Joridin neuleita lapsille - 45 hauskaa neuleohjetta 0-8-vuotiaille on Jorid Linvikin - suositun norjalaisneulojan - kolmas suomeksi käännetty neulekirja. Kirjan mallit ovat ihanan värikkäitä ja kuoreiltaan runsaita ja vivahteikkaita. Kuvioissa on lasten suosikkeja: traktoreita, eläimiä, sydämiä, pilkkuja, raitoja ja geometrisia muotoja. Malleista huokuu huumoria, iloisuutta, modernia ilmettä mutta myös nostalgiaa. 

Jorid lupaa esipuheessaan, että aloittelijakin oppii kirjan opeilla tekemään suloisia kirjoneuleita. Minä tarkistin vielä anopilta, että ovatko kirjan ohjeet selkeät ja helposti ymmärrettävät ja sain myöntävän vastauksen. Kirjan lopusta löytyy myös tyhjiä ruutupiirrospohjia, joiden avulla voi itsekin kokeilla kuvioiden luomista. Kirjan alusta löytyy perustietoa langoista ja neulomisesta, sekä ohjeita koristeiden tekoon. Pompulat, nyörit, tupsut ja kiehkuratkin syntyvät kirjan ohjeilla.

Tekemisen iloa!

Joridin neuleita lapsille
45 hauskaa neuleohjetta
 Jorid Linvik



perjantai 18. toukokuuta 2018

Lasten oppeja äideille


Lasten opit tulevat yleensä aikuiselle perille vasta jälkijunassa

Tässä ylitsepursuavan kuormittavassa tilanteessani jouduttuani varoittamatta äidittömäksi ja sitten vielä isättömäksi (onhan minulla tietenkin vielä vanhemmat mutta ei tässä fyysisessä maailmassa) äitiys tuntuu erityisen haastavalta. Vanhemmuus ei ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Ei ainakaan minunlaiselleni stressaajalle ja murehtijalle. Olen saanut osakseni ihmetystä miksi jotkin asiat, jotka toisten silmin vaikuttavat selkeiltä, ahdistavat minua suuresti. Suuret muutokset ja yllättävät tilanteet ovat tuntuneet vaikeilta jo lapsesta saakka. Tarvitsen tilaa ajatella, pohtia, suunnitella. En kykene toimimaan spontaanisti juuri millään elämänalueellani, sen sijaan olen harkitsevainen ja tiedonhaluinen, mikä tarkoittaa sitä, että haluan mahdollisimman paljon tietoa asioista etukäteen. Nämä mainitsemani ominaisuuteni ja luonteenpiirteeni eivät sovi juuri lainkaan yhteen äitiyden kanssa. Äitiys on ennalta-arvaamatonta, yllättäviä tilanteita tulee jatkuvasti eikä mikään mene siten kuten on alunperin suunnitellut. Tässä minulla onkin paljon vielä oppimista ja opettelua. Miten oppia sietämään tilanteita ja tunteitakin joita ei pysty suunnitella etukäteen. 
Sekin on kivuliasta huomata pikkuihmisessä ne omat piirteet, joista ei aina ole niin ylpeä. Joskus ajattelee, että sellaisen ihmisen kanssa on helppo tulla toimeen joka on samanlainen kuin itse on. Mutta ei se aina mene niin, ei ainakaan niiden niinsanottujen haastavien piirteiden suhteen. 

Lasten oppeja äideille on pieni kirja, jossa on äitiyden suuria haasteita ja oppiläksyjä. Äitiys on kuin vuoristorata. Tunteet vaihtuvat laidasta laitaan ja yllättäviä tilanteita tulee vastaan jatkuvasti, pienenpienet vivahteet voivat kääntää tilanteet päälaelleen. Toisinaan vauhti on niin kova, ettei ehdi käsittelemään tilanteita ja tuntemuksia, ja siitä voi seurata uupumusta ja ahdistusta. Näitäkin on matkani varrelta löytynyt, ja useimmiten sen tajuaa vasta jälkikäteen. Sama asia lapsilta saatujen oppien suhteen, ne tulevat yleensä perille vasta jälkijunassa.

Kirja koostuu 11 bloggaajan ja äidin pienistä tarinoista heidän omista äitiyden vaiheistaan. Sekaan mahtuu paljon huumoria ja positiivista mieltä, mutta myös haasteita, negatiivisia tunteita ja itsensä kehittämistä. Lasten kommenttien ja ajatusten lukeminen on aina yhtä tunteikasta. Sieltä ne totuudet ja hienot oivallukset tulevat.  Meidän pieni ajattelijamme pohti menetettyään mummansa, että nyt ei ole enää mummolaa vaan on paappala. Ja sitten pohdittiin, että mikä paikan nimi nyt on kun ei ole enää paappaakaan. Sekin synnytti suurta huolta lapsen mielessä, että kun tuo tuttu ja turvallinen paikka katoaa kokonaan ja sinne muuttaa uusia asukkaita, että 'mitä jos talon kengät eivät sovi niille uusille asukkaille'. Koskettavia ajatuksia ja suuria asioita, joita ei aikuinenkaan ymmärrä. Kukaan ei voi täysin ymmärtää toisen tunteita, ajatuksia ja kokemuksia mutta aina voi silti yrittää asettua toisen asemaan. 

"28 lasta on opettanut 11 äidille merkittäviä asioita elämästä, ihmisyydestä ja olemisesta. Tässä kirjassa suositut bloggarit jakavat järisyttävimmät oppinsa, jotta kukaan äiti ei olisi yksin. Mukana muun muassa Sanna Wikström, Noora Lintukangas ja Tara Lange." (lähde)

Sanna Wikström, Suvi Bowellan, Keiju Vihreäsalo, 
Susanna Erätuli, Tara Lange, Noora Lintukangas, 
Eevi Minkkinen, Miia Moisio, Karita Palomäki, 
Marika Rosenborg, Eveliina Salonen
Otava / Hidasta Elämää 2018




torstai 17. toukokuuta 2018

Betonia vuoden ympäri


Betoni, tuo ihanan rouhea ja monikäyttöinen materiaali. Ja vieläpä täysin luonnon materiaaleista koostuva aine, ja siitä syystä se on ympäristöystävällinen materiaali. Askartelukäyttöön sopii maksimissaan raekooltaan 4 mm kuivabetoni, sillä siitä saa sopivan sileän lopputuloksen. Betonista on helppo tehdä niin käyttötavaroita kuin koriste-esineitä. Muoteiksi käyvät mm. ämpärit, silikonimuotit, muovikipot ja maitopurkit mutta myös valmiita betonivaluun tarkoitettuja muotteja voi ostaa tai vaihtoehtoisesti tehdä muotin itse esimerkiksi lateksista.

Betonia vuoden ympäri - 40 inspiroivaa projektia sisä- ja ulkotiloihin sisältää näpsäköitä ideoita sekä riittävästi tietoa betonista, betonin sekoittamisesta ja lateksimuottien tekemisestä. Kirjassa käytetyt muotit ovat todella hauskoja, yllättävän monet jutut käyvät muoteiksi! Minulla on tapa säästää kaikenlaista ajatuksella 'tätä voi vielä joskus tarvita' ja nyt löytyi käyttökohde juuri tuolle samaiselle suklaarasian muoviosalle joka kirjastakin löytyy. Tästä sydänsuklaita sisältäneestä muoviosasta tulee valloittava pannunalunen! Todella kivannäköinen lopputulos. Jos siis kaapeistasi jostakin syystä löytyy tyhjiä suklaarasioita niin älä heitä niitä roskiin vaan ota muoviosat talteen. Osa ihmisistä karsii muovituotteet kodistaan mutta mieti mitä kaikkea niiden avulla voisi luoda: pitkulaisesta pakasterasiasta tai taimiruukuista syntyy somat usean kynttilän kynttilänjalat, muovimukeista tulee tuikkulyhtyjä, muovilaatikoista pihalaattoja, ämpäreistä ja purkeista kukkaruukkuja, silikonimuoteista valmistuvat pienet pelinappulat, paikkamerkit ja pöytäliinan painot. 
Näiden lisäksi kirjasta löytyy ideat ja ohjeet isompiin projekteihin kuten lattian tekoon, tiskopöydän kannen valamiseen, jakkaroihin ja erikokoisiin pöytiin sisälle ja ulos.

Kirjan kirjoittajilta (Susanna Zacke - Sania Hedengren) on aiemmin ilmestynyt monia inspiroivia teoksia, mm. Kädentaikoja, Kodin kaunis vintagetyyli ja 52 sisustusideaa kotiin. Kaikki nämä löytyvät Kustannus Mäkelän valikoimista.


Betonia vuoden ympäri
Susanna Zacke - Sania Hedengren
Kustannus Mäkelä 2018



maanantai 7. toukokuuta 2018

Feng shuin voima


Tunne kotisi! -kirja opastaa saamaan sekä sinut että kotisi tasapainoon. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja niin myös kotisi sinuun. Feng shuista on varmasti olemassa monenlaisia (ennakko)käsityksiä ja sen ajatellaan olevan vain jotakin hörhöjen huuhuuta. Mutta kun aiheeseen tutustuu tarkemmin on se helposti ymmärrettävää jo ihan maalaisjärjellä. Jokainen tietää, että kaaos jollakin tasolla vaikuttaa myös toisaalla, vaikkei sitä tiedostaisikaan. Epäjärjestys luo kaaosta, on kyse sitten mielestä tai kodista. 

Tunne kotisi -kirjan opeilla luot kodistasi kauniin ja harmonisen paikan jossa myös sielu eheytyy. Kirja opastaa feng shuin maailmaan käytännönläheisesti ja selkeiden kaavioiden ja kuvien kautta. Kirjan avulla selvität mm. sen onko kotisi enemmän yin vai yang, syyt siihen miksi tavaraa kertyy aina vain lisää ja miten tavarapaljouden saa hallintaan, sen lisäksi opit  sisustamaan kotisi oikein, opit tietämään miten mikäkin huone tulisi muokata feng shuin oppien mukaiseksi, opit käyttämään feng shuin viittä luonnonelementtiä kotisi tiloissa ja lisäksi opit käyttämään bagua-karttaa eli energiakarttaa. Baguaa voidaan käyttää kodin lisäksi myös apuna mm. puutarhan ja työpisteen suunnittelussa. Baguan avulla voidaan selvittää sekin, mihin elämänalueeseesi kyseisen tilan sisustus ja vointi vaikuttaa. Jos siis tunnet huonoa oloa jossakin kohtaa kotiasi etkä tiedä siihen syytä, voi syy olla kotisi vääristyneissä energioissa. Feng shuin avulla näitä energioita voidaan muuttaa ja samalla parantaa sekä koti että sen asukkaat. Kodin energioihin vaikuttaa lisäksi ihmisen omat ajatukset ja toimintamallit. Asiaa voidaan katsoa kumminkin päin: kun ihminen voi hyvin, koti voi hyvin ja kun koti voi hyvin, niin ihminenkin voi hyvin. Kirjan tehtävät painottuvatkin vahvasti siihen, että ihmisen täytyy ensin jäsentää oma elämänsä, kalenterinsa ja tavaransa kuntoon ja vasta sitten lähteä muokkaamaan kotiaan feng shuin oppien mukaisesti. 

Feng shuin voima
Riikka Pöntynen
Docendo 2018




sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Vaatteen uusi elämä


Kunnosta vanhat hyvät vaatteet ja hyödynnä vanhat tekstiilit tuunausprojekteissa. Tätä ideaa noudattaa Maahengen uutuuskirja Vaatteen uusi elämä. Paljon tutunnäköisiä projekteja, vastaavia minäkin olen tehnyt paljon mutta harvasta on tullut otettua kuvia. Äidin fleeceponchon reunan kirjoin täyteen ketjusilmukoita ja kädenlämmittimet koristelin kukkasin. Olen tykännyt aina tuunausprojekteista ja kierrättämisestä, mutta silti liian moni projekti on jäänyt toteuttamatta. Vanhan muuttaminen uudeksi ei välttämättä ole vaikea juttu kunhan idea ja toteutus on selvillä. Jos tuunaus inspiroi ja kaappi pursuaa muokattavia vaatteita ja asusteita kannattaa napata käsiin tämä kirja! Vaatteen uusi elämä-kirjasta löydät runsaasti kivoja ideoita joiden toteutuskaan ei ole vaikeaa. Kirjomalla saa helposti todella upeaa muutosta moneen vaatteeseen. Myös pitseillä, nauhoilla ja muilla (kangas-)koristeilla saa aikaan upeita muutoksia. Kankaanpaino ja tekstiilitussit ovat myös oivat välineet koristeluihin. 

Ideoinnissa kannattaa olla luova muttei liian tarkka. Ei kannata miettiä liikaa eikä suunnitellakaan liian tarkasti, antaa vain ajatusvirran viedä ja katsoa sitten lopputulosta että mitä tuli. Materiaalienkin suhteen kannattaa olla avoin. Hameita voi tehdä verhoista ja huiveista, kravateista voi tehdä helmet tai käyttää kaunista solmiokangasta aplikaatiotöissä. Paidoista voi tehdä housuja ja housuista paitoja. Aikuisten isoista vaatteista saa helposti tehtyä vaatteita lapsille. Luomalla vanhasta uutta saa aikaan upeita ja uniikkeja tuotteita ja samalla auttaa myös luontoa, sillä suomalaiset nimittäin laittavat vuosittain roskiin jopa 13 kiloa tekstiilijätettä, eikä kaikki siitä määrästä oikeasti edes ole jätettä vaan uusiokäytettävää hyvää materiaalia.



Vaatteen Uusi Elämä
toimittanut Tiina Aalto
Maahenki 2018