tiistai 27. maaliskuuta 2018

Herkkuja ja origameja




Sisusta paperilla - 27 kaunista origami-ideaa kotiin

Origameista tulee ensiksi mieleen paperista taitellut monimutkaiset eläinhahmot. Sisusta paperilla -kirja antaa kuitenkin ihan eri ulottuvuuksia perinteisille mielikuville origameista. Kirjassa esitellään runsaasti laskostettuja töitä kukkaruukuista lampunvarjostimiin. Perinteisten käsin tehtävien taittelumallien lisäksi käytetään myös työvälineitä kuten viivoitinta ja luuveistä. 

Kirjasta huokuu ytimekkäisyys ja selkeys. Mallit ovat moderneja ja raikkaita. Paperi on kaunis materiaali ja se taipuu moneen muotoon, se on yhtä aikaa ajaton, arkinen ja tyylikäs materiaali. 

Geometristen maljakoiden muotokieli on kaunis, särmikäs helmiköynnös on moderni vaihtoehto tutuille sisustuspallokäynnöksille, kolmiulotteiset seinäkoristeet antavat tilalle uusia ulottuvuuksia ja laskostetut lampunvarjostimet luovat valon kanssa kauniita pintoja. Myös erilaiset paperista taitellut rasiat ja laatikot ovat kivoja ja helppoja toteuttaa myös lasten kanssa.



Sisusta paperilla
27 kaunista origami-ideaa kotiin
Élodie Piveteau
Moreeni 2018




Herkkubuffet kaikille tarjoaa nimensä mukaisesti reseptejä jokaiseen makuun. Pink Lemon on lohjalainen konditoria, jonka periaatteena on tarjota jokaiselle jotakin. Kirjaan on koottu konditorian suosituimpia makeita ja suolaisia herkkuja niin gluteenittomaan, vegaaniseen, maidottomaan, laktoosittomaan ja FODMAP-ruokavalioon soveltuviksi. 

Pink Lemonin ideologiana on, että buffettiin kerätään eri ruokavalioihin sopivia herkkuja rinnatusten, joista jokainen voi sitten valita itselleen mieluisimmat ja sopivimmat syömiset. Varsinkin nykyään erilaisia ruokavalioita tulee kokoajan lisää ja kaikkia on vaikea miellyttää, silloin monipuolinen buffet on hyvä valinta. 

Kirjan ilme resepteineen on kotoisa ja helposti lähestyttävä. Kirja on jaettu seitsemään erilaiseen buffetvaihtoehtoon aamiaisesta iltapäivän teehetkeen ja puutarhajuhlista häihin ja lastenkutsuihin. Reseptit ovat kylminä tarjottavia kakkuja, piiraita, (voi)leipiä, smoothieita ja leivoksia. Mukana ovat myös aamiaiskattaukseen kuuluvat raakapuurot ja muut raakaherkut, erilaiset hillot ja kakkutikkarit. 

Herkkubuffetista löytyy monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja moneen makuun. Poimi kirjasta haluamasi reseptit ja liitä yhteen luoden kaikkia miellyttävä kattaus.

Pink Lemonin parhaat
Kati Koskinen
Moreeni 2018


sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Helppo miniamppeli + ohje


Innostuin amppeleiden teosta niin, että tätä nykyä laitan kaiken roikkumaan kotona. Amppeleiden suhteen vain mielikuvitus on rajana ja niitä voi yhdistää monenlaisiin juttuihin, kukista lyhtyihin. Mutta mielikuvitusta käyttämällä vaihtoehtoja on vieläkin enemmän. 

Amppelien tekoon on monenlaisia ohjeita ja malleja, taidokkaista makrameetöistä yksinkertaisiin malleihin. Niistä simppeleistä minä pidän. Mitä helpompi ja nopeampi jokin juttu on toteuttaa, sen parempi. Toisinaan etsimällä etsin helppoja DIY-juttuja, joissa mieluusti on mukana jokin näppärä idea. Koen suurta nautintoa tällaisten projektien teosta. 


Käytin omiin miniamppeleihini kalalankaa ja tätä roskalavalta löytämääni paksua, jämäkkää, lankaa. En tiedä mistä se on valmistettu mutta puolassa lukee ompelulanka. Ei se silti ihan perinteiseen ompelukoneeseen sovi. Se muistuttaa paperinarun ja pellavanarun yhdistelmää. Todella kivantuntuista ja käytän sitä monissa projekteissani.

Olen laittanut amppeleihin peltipurkkeja ja pilttipurkkeja, osan vain sellaisenaan ja osaan olen laittanut lisäksi kukkia koristeeksi. Mietinnässä on ollut myös lintulauta amppelitekniikalla toteutettuna. Tähän amppeliin laitoin kirpparilta ilmaiseksi saadun lautasen ja lasikipon jotka aiemmin olin jo liittänyt toisiinsa pikaliiman avulla. Lautaselle laitoin - nekin roskalavalta löydetyt - puuhelmet koristeeksi ja lasikippoon suolataikinasta tekemäni munankuoren ja paperisilpusta tekemäni pesän muovimunan kera.






Tästä tuli kyllä tosi kiva kokonaisuus, noudattaa suurilta osin DIY-henkeä. Kirpparit ovat muuten tosi hyviä aarteiden löytöpaikkoja. Monissa kirppiksissä on lisäksi ilmaisiakin tuotteita, niistä pöydistä olen tehnyt tällekin kevättä runsaasti löytöjä! Olen löytänyt mm. ihania ruusukahvikuppeja asetteineen, pari kakkutarjotinta, kirjoja, kynttilänjalkoja ja muita astioita. Melkeinpä kaikki on löytänyt paikkansa ja tullut tarpeeseen projekteissani tai muutoin osana arkea.


Käsillä tekeminen on minun juttu. Rakastan ideoimista ja luovia projekteja. Niitä tehdessä huomaa sen, että toisinaan asiat vain ajautuvat yhteen aidosti ja vapaina virtoina. Tämänkin koristeen osaset tein irrallisina yksilöinä vailla tietoa mitä niistä tulee ja sitten yhtäkkiä ne ovatkin löytäneet paikkansa jossakin, jossa moni irrallinen osatekijä on muodostanut uuden kokonaisuuden. Kumpa elämässäkin joskus asiat menisivät näin  sulavasti yhteen. Hidas elämä tuntuisi omalta ja oravanpyörään joutuminen ajatuksella että arki koostuu vain töihin-kotiin-töihin-asetelmalla ahdistaa itseäni suuresti. Kunpa löytäisin sen suunnan mihin olen menossa. Lopputulema jossa yhdistyisi toisten auttaminen, luovuus, käsillä tekeminen, henkinen hyvinvointi ja vaikuttajana toimiminen. Siinä se lyhykäisyydessään on. Toiveeni elämälle. Nyt maailmankaikkeus on sen kuullut, jään odottamaan palasten loksahtamista kohdalleen. 


Miniamppelin teko on helppoa, koitetaan onnistuuko ohjeiden sanoittaminen yhtä helposti. Inspiraation lähteenä toimi eräässä askartelulehdessä ollut malli, Taika tai Ihana, en muista kumpi.

Amppeliin tarvitset 8 yhtä pitkää lankaa tai narua, mielellään vähintään 50 cm pituisia. Solmi kaikki langat yhteen nipun toisesta päästä. Jaa langat neljään osaan, jokaiseen 2 lankaa. Tee solmut jokaiseen lankapariin siten, että solmut ovat samassa linjassa/samassa kohtaa kaikissa nipuissa. Solmujen kohta riippuu siitä mitä aiot amppeliin ripustaa. Pienet jutut vaativat solmut matalalle, isot korkeammalle.
Solmi sitten vierekkäisten nippujen vierekkäiset langat yhteen, viimeiseksi solmi reunimmaiset langat yhteen. Solmut tulee jälleen olla kaikki samassa linjassa/samoissa kohdissa. Tee nämä solmut muutama sentti aiempia solmuja kauemmaksi. 
Solmi viimeiseksi kahdeksan langan nippu toisestakin päästä yhteen. Nyt amppelin pitäisi olla valmis! Muista pitää langat suorassa ja välttää niiden kiertymistä toistensa ympärille ennen solmujen tekoa, kiertymiset saattavat vaikuttaa amppelin muotoon. Lankakuvan yläkulmassa (yllä) on osviittakuva solmujen kohdista.

Mukavaa sunnuntaita ja hyvää pääsiäisen aikaa!


lauantai 24. maaliskuuta 2018

Keittiön hylly pääsiäisasussaan


Kierrätyslaudasta ja koristeellisista rautakannattimista tehty hylly vaihtaa asuaan aina teemoittain. Nyt on pääsiäisen vuoro. Keraamiset, lahjaksi saadut, kanat ja kukot ovat löytäneet paikkansa tyhjistä kohdista. Myös itsetehdyt paperimunat tipuineen ovat muuttaneet hyllylle betonista valamani alustan päälle, muiden koristeiden joukkoon. Johanpuun puuhelmet, DIY-paperikukat ja vanhat kirjat kaikki sulassa sovussa. Taustalla kolmivuotiaan maalaama ja koristelema Johanpuun puuenkeli.


Keräilen kaikkea, muun muassa hienoja pulloja ja peltipurkkeja. Kirpparilta ostettu haarukka on taivutettu kirjatueksi ja ilmaiseksi kirpparilta löydetyt lautanen ja lasikippo on liitetty yhteen, kaktus muutti paikkaansa ja asettautui osaksi tätä yhdistelmää. Tyttären viime vuotiset nimipäiväruusut olen kuivattanut ja ne näkyvätkin tuolla taustalla.


Suolataikinasta tekemäni munankuoret sopivat hyvin yhteen keraamisen kanan (vai kukon) kanssa. Metkatuotteen peltirasiat ovat hurmaavia ja tuovat vanhan ajan tunnelmaa sisustukseen.



Iloa ja inspiraatioita pääsiäiseen!






perjantai 23. maaliskuuta 2018

Sanaton







Kevät ei näytä tulevan eikä lumien tulo vähenevän. Kukat täytyy ostaa kaupasta tai tehdä niitä itse. Innostuin jokin aika sitten paperikukkien teosta ja palasin jälleen niiden pariin. Tarkoitus oli tehdä ihan jotain muuta mutta jostakin ajatustenvirrasta nämä keltaiset ruusun ja narsissin yhdistelmät pulpahtivat pintaan. Terälehdet on tehty valkoisesta kreppipaperista jonka värjäsin vesiväreillä. Vartena toimii paperinaru. Terälehdet on leikattu muotoonsa ja liimattu yksi kerrallaan varren ympärille. Pikku hiljaa kukka alkaa saada muotonsa.

Sanoja ei aina tarvita, joten tämä postaus jääköön silmän iloksi. 

Mukavaa viikonloppua!



Ihan pähkinöinä + resepti

Cashewpähkinätäyte. Se löytyy usein raakakakuista. Itse en ole koskaan sellaista maistanut mutta monesti olen miettinyt millaistahan se mahtaa olla, millehän se maistuu ja millainen sen koostumus on. Ne, jotka raakakakkuihin ovat hurahtaneet ylistävät niitä. Mietin toisinaan, että ovatko asiat silti sitä mitä niistä sanotaan. Harvoinhan elokuvatkaan, joita kriitikot ylistävät, ovat omasta mielestäni hyviä. 

Pääsyy siihen miksi en aitoja raakakkuja ole syönyt on raaka-aineiden hintavuus. Pähkinöitä tulee kakkuihin usein monta sataa grammaa ja hintaa kakulle kertyy aika runsaasti, ainakin omalla mittapuullani. Pelkkä palakin konditoriassa saattaa maksaa kukkarolleni liikaa. Nyt kuitenkin kävi niin, että kaapissani odotteli pussillinen cashewpähkinöitä joita olin siellä hautonut, odottaen sitä hetkeä kunnes maltan ne käyttää. Eräpäivän lähestyminen pakotti toimimaan, ja niinpä tein elämäni ensimmäisen vegaanisen raakakakun. Olen tehnyt juustokakkujen pohjia usein taateleista ja pähkinöistä mutta täytteissä olen pitäytynyt perinteisissä tuorejuustoissa. 

Toimiva monitoimikone tai blenderi on toivottava näissä puuhissa. Vaikka cashewpähkinät olivat likoamassa yön yli olivat ne silti melko kovia käsiteltäviksi. Yhteensä tämän kakun tekoon käytin kolmea eri laitetta, että sain massan haluttuun muotoon. 1400W "powerful" blender ei jaksanut jauhaa pähkinöitä kuin karkeaksi rouheeksi. Kaavittuani massan jättikokoisin lasikulhon pohjalta ja siirrettyäni sen halpismalliseen monitoimikoneeseen sain pähkinöistä aikaiseksi sileähkön massan, tosin nestettä se vaati hieman. 

En löytänyt oikealta tuntuvaa valmista reseptiä mistään niin päädyin kehittelemään täytteen itse. Lisäsin pähkinämassan joukkoon kookoskermaa. Jaoin massan kahteen osaan, toiseen lisäsin mustikoita ja toiseen pitayajauhetta, lähinnä väriä antamaan. 

Pohjan tein tutuksi ja hyväksi havaitsemallani tavalla pyöräyttämällä monitoimikoneessa taateleita, cashewpähkinöitä, pellavansiemeniä ja kookoshiutaleita, mausteeksi laitoin lisäksi vähän merisuolaa ja ceylonkanelia.


Marjaisa raakakakku


Pohja

100 g taateleita
1 dl cashewpähkinöitä
1/4 dl pellavansiemeniä
1/2 dl kookoshiutaleita
1/2 tl ceylonkanelia
merisuolaa myllystä muutama pyöräytys

Tarpeen mukaan nestettä, esim. vettä

Täyte

3 dl liotettuja cashewpähkinöitä
1 prk kookosmaitoa (jääkaapissa jähmetetty, käytä vain kiinteä aines)
1 tl vaniljaa
ripaus merisuolaa
2 dl mustikoita
1 dl vadelmia
2 tl pitayajauhetta

Pohjaa varten kaikki raaka-aineet pyöräytetään monitoimikoneessa tasaiseksi massaksi. Taputtele massa irtopohjavuoan pohjalle ja laita vuoka jääkaappiin jähmettymään täytteen valmistamisen ajaksi. 

Valmista täyte tehokkaassa blenderissä tai monitoimikoneessa jauhamalla cashewpähkinät sileäksi massaksi. Lisää joukkoon kookoskerma ja mausteet. Jaa massa kahteen erään ja lisää toiseen mustikat ja toiseen vadelmat ja pitayajauhe. Sekoita. 

Kumoa täyte pohjan päälle, koristele marjoilla ja laita kakku pakkaseen jähmettymään. Jo tunnissa kakku jämäköityy ja pysyy hyvin kasassa. Koristele kakku esimerkiksi (kuivatuilla) kukilla. Kesällä olisi ihanaa koristella kakku tuoreilla syötävillä kukilla!


Kakun makuihin tutustumisessa meni aikaa, jokaisen palasen jälkeen pidin kakusta yhä enemmän. Mietin silti, että suklainen versio voisi olla vieläkin parempi. Vaikka cashewpähkinät ovat maultaan melko neutraaleja massan rakenne ja maku oli silti hallitseva elementti. Mustikat tosin ovat nekin aika neutraaleja maultaan joten vadelmaa voisi seuraavaan kakkuun lisätä enemmän. Mustikoista tuli kuitenkin niin hurmaava sävy, että ihastuin siihen todella!

Pohjasta tuli kaikenkaikkiaan todella hyvä ja maukas. Kakun maut sopivat hyvin yhteen keskenään. Täytteessä hallitsevana makuna oli lopulta kookos. Kookoskerman olisi voinut jättää poiskin mutta halusin sillä täytteeseen runsautta ja kuohkeutta. Vaikka pähkinöitä tuntui täytteeseen tulevan paljon menivät ne silti pieneen kokoon työstettäessä. Cashewpähkinöitä ei edes huomaa täytteessä jos ei tietäisi mistä kakku koostuu, mutta tuovat silti struktuuria suutuntumaan. Melko kallis 'täyteaine' silti. Mistä muusta täytteeseen saisi runsautta? Ainakin avokadoista, mutta niistä tehty täyte tuntuu tummuvan ajan kanssa. Oletko tehnyt raakakakkuja? Olisiko sinulla jakaa helppoja ohjeita niiden tekoon?


torstai 22. maaliskuuta 2018

Monipuoliset kidneypavut sopivat myös suklaan kumppaniksi



Herkuttelu, tuo ainainen seuralainen. Mietin monesti näitä ruokavalio-ohjeistuksia ja erilaisia syitä miksi ihminen syö, ylipäänsä mitä tahansa, yli tarpeensa. Jos herkuttelen, en syö nälkääni vaan se on lähinnä tapa ja tottumus. Jos en syö niin pitää keksiä jotakin muuta tekemistä täyttämään se syömiseen kulutettu aika ja toiminta. Pakkomielteet on tuttu juttu, siis ei mitkään kamalan pahat jos ei sormien pureskelua ja hiusten pyörittelyä lasketa, mutta huomaan sortuvani näihin todella helposti jos yritän vältellä ns. turhaa syömistä.

Herkuttelua on monenlaista. Luettuani kirjan fiftauksesta tunsin oloni lohdulliseksi. Kirjassa nimittäin sanottiin, että jos haluaa laihtua tai muuten vaan pitää huolta kehostaan ei ole pakko luopua herkuttelusta, riittää sekin, että puolittaa normaalit herkutteluannokset ja korvaa vaikka sen toisen puolen jollakin terveellisellä. Herkuttelu voi muutenkin olla herkuttelua terveellisesti, kaikki herkut ei nimittäin ole epäterveellisiä. Superfoodeilla, hedelmillä, marjoilla ja raakasuklaalla saa makeanhimoa taltutettua eikä niiden syömisestä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.
Kun ensi kerran kuulin raakakakuista ja -herkuista kiinnostuin niistä oitis. Sen myötä taatelit, pähkinät ja kookosöljy ovat lukeutuneet ruokakaappieni peruskalustoon. Niistä saa helposti hyvää. Ja niiden pohjalta syntyy monenlaista hyvää kakkujen perustasta raakapalloihin. Kumpaakin löytyy tällä hetkellä jääkaapistamme. Raakaherkkuja ei tule syötyäkään niin paljon kuin jos pöydällä olisi fanipalapussi. Nuo ihanat vohvelit uppoaisivat vatsaani vartissa, koko pussi, jos en yhtään toppuuttelisi. Raakapalloista vatsa täyttyy nopeasti, jo muutama herkku saa olon kylläiseksi. Näihin pallosiin on niin helppo laittaa kaikkea hyvää, kunnon monitoimikone on silti tarpeen että saa massan  tasaiseksi. 

Käytän raakapalloihin yleensä pohjana taateleita ja manteleita, ja lisään joukkoon mm. kaakaota, kookoshiutaleita, kookosöljyä, erilaisia siemeniä ja pähinöitä. Näihin laitoin lisäksi punaisia kidneypapuja. Ostin niitä tässä yhtenä päivänä ja ihastuin niiden makuun, ihanan samettisia ja suussasulavia! Olen toki syönyt niitä ennenkin mutta en silti pitkään aikaan. Syödessäni ja makusteltaessani kidneypapuja mietin, että nämä sopisivat varmasti todella hyvin myös makeisiin leivonnaisiin rakenteensa ja makunsa puolesta. Ja oikeassa olin. Kidneypavut tuovat raakapallomassaan pehmeyttä ja täyteläisyyttä. 


Suklaiset raakapallot

100 g taateleita
1 dl cashewpähkinöitä (liotettuja)
1/2 dl kookoshiutaleita
1/2 dl auringonkukansiemeniä
1 rkl kookosöljyä
1/2 dl kaakaojauhetta
2 rkl chiansiemeniä
1/2 prk punaisia (kypsiä) kidneypapuja
myllystä hieman merisuolaa
vaniljaa maun mukaan

Tarpeen mukaan nestettä, minä käytin vettä.

Laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja pyöräytä tasaiseksi massaksi. Pyörittele massasta palloja ja halutessasi pyörittele pallot esimerkiksi aidossa lakritsijauheessa, matchassa, pähkinärouheessa tai suklaassa. Pallojen sijaan massan voi myös laittaa laakeaan vuokaan, jähmettää sen pakkasessa tai jääkaapissa ja leikata sitten halutunlaisiksi palasiksi.

Ohjetta on helppo muokata omien mieltymystensä pohjalta lisäämällä tai poistamalla raaka-aineita.

Herkuttelemisiin! Minä käyn raakakakkuni kimppuun.


P.S. En ole raakaruokien asiantuntija enkä ole minkään linjan tai suunnan ehdoton noudattaja. Kaikettoman sijaan olen enemmänkin kaikkea suosiva, otan ohjeisiini mukaan niitä asioita, arvoja ja raaka-aineita, jotka itse koen itselleni hyviksi ja joita haluan suosia. 











torstai 15. maaliskuuta 2018

Soap to soap

Palasaippuassa on sitä jotain. Olen ihminen joka tykkää tunnustella, tuoksutella ja hypistellä asioita. Saippuoita on nykyään kaikenlaisia ihania, artesaanisaippuioista kaupan massatuotantosaippuoihin. Ne tuoksuvat, näyttävät ja tuntuvat ihanilta. Mutta käytännössä palasaippuat ovat minusta aika epäkäytännöllisiä, ainakin yhteiskäytössä lapsiperheessä. Käsiä saa olla pesemässä jatkuvasti ja saippuaa kuluu melko paljon. Palasaippualle ei meinaa löytyä sopivaa paikkaa, etenkään kylpyhuoneessa. Suihkussa ollessa saippuapala livahtaa liukkaasti lattialle ja sitten joku kaatuu ja liukastuu siihen. Lapsilla on tapana lioetella saippuioita ammeessa ja niitä jämäpaloja löytyy sitten kylpyhetkien jälkeen sieltä täältä. Jotenkin olisi kiva nekin palat hyötykäyttää. Ja voihan ne. Saippuan jämäpalat voi sulattaa pienessä määrässä vettä ja valaa uudelleen muottiin. Sekaan voi laittaa tuoksuja, (elintarvike)väriä, merisuolaa, kahvinpuruja, tms. Kokeilin itsekin tehdä palasaippuasta uutta saippuaa lisäämällä seokseen karkeaa merisuolaa ja kuivattuja ruusunterälehtiä, laitoin sekaan myös lusikallisen kookosöljyä. Valoin massan pieniin lasisiin kippoihin, annoin massan kovettua jääkaapissa muutaman tunnin ja irrotin palat käyttöön. Tällä tavalla voi  helposti tehdä saippuaa vaikka lahjaksi, pienetkin palat voivat olla kiva lahja kun niihin on lisännyt jotakin extraa. 

Tällä kertaa en kuitenkaan valanut saippuaa uuteen muottiin vaan tein palasaippuasta nestesaippuaa. Siten saan saippuan hyödyt käyttöön palasaippuaa paremmin. Nestesaippua vain on niin paljon käytännöllisempi vaihtoehto meidän taloudessa. 

Käytin artesaanivalmisteista saippuaa, palan koko n. 80g. Raastoin saippuan raastimen karkeimmalla terällä. Raasteen päälle kaadetaan kiehuvaa vettä, laitoin noin 4-5 dl. Saippua-vesi-seosta vispataan vispilällä niin kauan kunnes kaikki saippua on sulanut veden joukkoon. Siinä menee muutama minuutti. Vatkaamisen jälkeen lopputuloksena on kulhollinen paksua vaahtoa. Vaahdon annetaan oleentua pari tuntia jonka jälkeen neste erottuu vaahdosta. Sen jälkeen neste kaadetaan varovasti nokalliseen kulhoon mieluusti ilman vaahtoa. Minä lisäsin kulhoon jääneeseen vaahtoon vielä reilun desin kuumaa vettä, sekoitin ja annoin seoksen hetken aikaa olla. Sen jälkeen kaadoin  kertyneen saippuanesteen nokalliseen kulhoon (jossa aiemmin kaadettu neste on). Jos vaahtoa jää enää pieni määrä voi sen toki laittaa nesteen  joukkoon tai sitten hyödyntää sen muutoin esim. käsien pesussa. Lopuksi neste kaadetaan tyhjään pumppupulloon. Tyhjiä pumppupulloja saa kaupastakin mutta minulta niitä löytyy varastosta. Otan yleensä tyhjät pumppupullot talteen mahdollista myöhempää uusiokäyttöä varten, saman teen suihkepulloille koska  niille on aina tarvetta. Näin helposti saa palasaippuasta nestesaippuaa! Nyt kaapeissa lojuneet ja käyttöä odottaneet palasaippuat pääsevät käyttöön ilman sen suurempaa vaivannäköä. Näppärää.

Huom! Saippuoiden raaka-ainesisällöt vaihtelevat joten veden määräkin on muuttuva tekijä ohjeessa. Jos neste tuntuu paksulta lisää enemmän vettä. Väärä suhde ilmenee viimeistään saippuaseoksen viilentyessä, silloin neste voi jämäköityä jos saippuaa on enemmän kuin vettä. Silloin vain lisätään vettä seokseen, jotta saadaan toivottu koostumus.




Hauskat korvakorit!



Pidätkö yksinkertaisista askartelujutuista? No tässä on yksi sellainen. Huopa on ihana materiaali monesta syystä, ja yksi niistä on sen helppokäyttöisyys. Huopaa voi huoletta leikata pelkäämättä saumojen rispaantumista. Terävät sakset on huovan kaveri. 

Pääsiäisideoita etsiessäni törmäsin Pinterestissä inspiroivaan kuvaan ja sitä kautta tekijän blogiin. On ihana nähdä toisten tuotoksia, vaikka kyllähän sitä joskus pienen kateudenpistoksen tuntee sisuksissaan ja mieleen tulee kysymys miksen tuota itse ole keksinyt. Mutta kuten opettajani muinoin sanoi: "Ideat on tehty varastettavaksi". Sen voi ajatella sitenkin, että toisten ideoista on ilo inspiroitua. Jokaisella on oma tyylinsä ja kädenjälkensä ja toteutustapoja on monia. Loppupeleissä kaikki taitaa olla jo kertaalleen keksitty, nyt vain muokataan ideoista omanlaisia tai jatkojalostetaan jo olemassa olevia ideoita. 

Taka-alalla ajatustyössäni olivat jälleen lapset. Mitä kivaa keksisi pääsiäispöytään tai miten asettelisi herkkuja tarjolle. Joku kori voisi olla kiva tehdä paperista tai huovasta. Sitten löysin tämän korvaisan pupukori-idean. Kaava on hyvin yksinkertainen. Kori muotoutuu yhdestä kappaleesta, kaava löytyy mainitsemastani blogista. Minä tein kaavani mututuntumalla muistikuvan perusteella. Löytämässäni mallissa kori kasattiin painonappien avulla, mutta minä oikaisin ja nidoin sivut kiinni - ajaa saman asian. 

Kokeilin muokata kaavaa muuttamalla korvien mallia ja helposti sain pupujen lisäksi aikaiseksi myös kissoja. Kasvot näihin minikoreihin voi kirjailla ja ommella napit nenäksi. Minä oikaisin tässäkin ja piirsin kasvot kangastussilla (käy ihan tavistussikin). 

Koreihin voi asetella tai piilottaa mitä ikinä keksiikään - suklaamunia, kukkia omissa suojaruukuissaan, rairuohoa omassa kasvatusalustassaan tai pääsiäisaiheisia koristeita. Yllä olevassa kuvassa laitoin pupukoriin paperista tekemäni munan, jossa sisällä paperisuikaleista tehty "heinäpesä" ja suolataikinasta tekemiäni minimunia. 

Psst. Muistathan kylvää rairuohon ajoissa!




keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Sininen viettelys



Pussi on korkattu. Sinisiä juttuja syödään meillä nyt joka lähtöön. Löytyy puuroa, ohukaisia, banaanijäätelöä... Nyt olisi otollinen hetki pitää lastenjuhlat, lapsethan yleensä ottaen tykkäävät sinisistä herkuista. Ihmisistä tulee kasvaessaan isoksi turhan ennakkoluuloisia ja vähän tylsiäkin. Ehkä sinistä syötävää olisi helpompi syödä jos luontaiset siniset sävyt olisivat enemmän vallalla raaka-aineissa. Sinistä limsaa ja sinisiä karkkeja on ollut jo silloin kun itse olin lapsi mutta aina niitä kohtaan on ollut antipatioita. Luultavasti suurin syy vieroksua sinisiä ruokia on juuri ne ei-luonnolliset sävyt sekä teollisten sinivärien kyseenalaiset ominaisuudet ja haittavaikutukset terveydelle. 

Viehätyn tästä sinisyydestä, erityisesti juuri siitä syystä että se on luonnollista. Sininen spirulina on 100% luonnollinen ja vegaaninen tuote, täynnä antiokdisantteja. Sävynsä se saa spirulinan phytosyaniinista. 

Luonnollista sinistä sävyä ruokiin saa myös sinihernejauheesta mutta sen sävy poikkeaa hieman sinisestä spirulinasta. Jälkimmäinen on turkoosiin taittava kun taas siniherne taittaa violettiin. 

Sosiaalinen media on pullollaan #bluespirulina hakusanalla löydettäviä upeita herkkuja, suosituin on erilaiset kulhosta syötävät hedelmäpohjaiset "jäätelöt", joiden pinta on kuvioitu ja koristeltu kauniisti kaikella hyvällä ja terveellisellä. Oma versioni ei kyllä pääse samalle linjalle niiden taidokkaiden asetelmien rinnalle mutta toisaalta menen yleensä sillä asenteella, että maku ratkaisee. Raaka-aineita ja aikaa vaaditaan runsaasti kun aletaan tehdä ruoasta taidetta.

Sininen jäde

2 kohmeista banaania paloina
2 dl valkoherukoita
1 tl sinistä spirulinajauhetta

Laita aineet blenderiin ja pyöräytä tasaiseksi massaksi. "Jäätelö" on valmista syötäväksi heti tai sen voi vielä laittaa hetkeksi pakkaseen jos haluaa kiinteämmän rakenteen. 



Yhteistyö | Ruohonjuuri Oy



tiistai 13. maaliskuuta 2018

Sininen superfood ❤


Mitäs väriä tällä kertaa... kysyy mies kun on kuullut minun leiponeen tai tehneen jotakin syötävää. Aiemmin oli vihreä tai punainen kausi, sitten tuli sininen ja tässä kirjoittaessani lusikoin suuhuni mustaa tuorepuuroa. Moni on varmaan kuullut tuskasteluistani kun olen etsinyt sinistä spirulinaa kaikkialta, no kaikkialta Suomesta. Onhan sitä maailmalla myynnissä vaikka missä mutta en osaa/uskalla tilata mitään ulkomailta, niinpä olen odottanut kuin kuuta nousevaa löytäväni etsimäni täältä kotisuomesta. Blue Majik on ensihavaintoni, löysin sitä Kärkkäisen nettikaupasta ja sittemmin pääsin ihastelemaan purkkia ihan livenäkin kyseisessä tavaratalossa. Mutta se hinta. Aijai, kyllä kirpaisisi maksaa 60 euroa pienestä purkista kun en edes tiedä mitä olen ostamassa - siis värin lisäksi. Jotkut spirulinavalmisteet maistuvat suoraansanottuna ihan kamalalta: mereltä, levältä ja kaloilta.

Yhtenä päivänä sitten yllätyin toistamiseen iloisesti, Ruohonjuuri on ottanut valikoimiinsa Rawnice-tuotteet, joihin lukeutuu myös sininen spirulinajauhe. Olen ihastellut kyseistä tuotetta ja siitä tehtyjä ruokia Instagramissa lukuisia kertoja ja lähetellyt firmoihin tuotevinkkejä, että olisi tosi jees jos näitä tulisi valikoimiin. En muista kirjoittelinko Ruohonjuurelle mutta tavalla tai toisella toiveeseeni vastattiin. Olin niin onnellinen! Ja vielä iloisemmaksi tulin kun pääsin tekemään yhteistyötä Ruohonjuuri Oy:n kanssa ja siten sain mahdollisuuden testata ihania uutuustuotteita, mm. sinistä spirulinaa. Normaali pussikoko on 50 g ja siitä tulee n. 50-70 annosta (yksi annos on 1/2 -1 tl). Minun omani oli testikäyttöön tarkoitettu pienempi pussi, ja sitä käytän hyvin hyvin harkiten, jotta se ei kuluisi heti loppuun. Saahan sitä tosin nyt ostettua Ruohonjuuresta, ja hintakin on huomattavasti huokeampi kuin ed.mainitsemassani kaupassa.

Sininen spirulina antaa turkoosiin taittavan voimakkaan sinisen sävyn, mitä enemmän jauhetta käyttää sitä tummempi sävy. Makupuoli tässä tuotteessa on hyvin hämmentävä ja yllättävä, se ei nimittäin maistu oikeastaan yhtään miltään. On mielenkiintoista miten vihreän spirulinan maku on saatu poistettua. Sinistä spirulinaa saadaan uuttamalla se vihreästä spirulinasta.

Sininen väri on aina kiehtonut  minua. Teollisesti valmistettuja sinisiä elintarvikkeita on ollut "aina" markkinoilla mutta se, että sävy on jossakin luonnostaan on hyvin mielenkiintoista. Sinisellä spirulinalla perinteisen spirulinan tapaan on monia terveysvaikutteita, mm. antioksidantteja on runsaasti. Rawnice - sininen spirulina on vegaaninen, gluteeniton, lisäaineeton superfood.


Smurffi (tai surffi) -kakku on yksinkertaisuudessaan simppeli juustokakku. Täyte koostuu 2 dl kuohukermaa, 200 g maustamatonta tuorejuustoa ja 100 g sulatettua valkosuklaata. Värin antajana n. 1 tl sinistä spirulinaa. Pohjana popcorneja ja tummaasuklaata (50g). Popparipohjalla tehdyn kakun kannattaa syödä tekopäivänä, muutoin popcornit alkavat vettyä. Täyte ei vaadi liivatteita koska suklaa jähmettää täytteen riittävän hyvin. Makuja täytteeseen voi halutessaan laittaa oman maun mukaan mutta jos tarkoituksena on pitää sävy sinisenä ei kannata käyttää väriä antavia maun antajia.



Joku taas varmasti kommentoi, että näyttää hammastahnalta tai että punaiset vadelmat ei sovi sinisen kakun kanssa mutta me emme vain ole vielä tarpeeksi "aallonharjalla" täällä Pohjolassa sinisten herkkujen suhteen. Hieman peräjunassa tullaan asiassa kuin asiassa. Siniset herkut alkavat olla jo kohta vanha juttu maailmalla. Uusia tuulia tulee kokoajan. Muun muassa mustaa jäätelöä on tullut vastaan monessa paikassa sosiaalisessa mediassa, ja iso jamssi violetteine väreineen on joissakin paikoissa suurta huutoa. Senkin perään olen kotimaassa huudellut mutta ei ole vielä tullut vastaan. 


Yhteistyö | Ruohonjuuri